yle.fi-etusivu

Syvää ystävyyttä ja kateutta – Schjerfbeckin ystävät tukivat toisiaan kuolemaansa saakka

Merkittävien naistaitelijoiden välinen ystävyys on ollut syvää taiteilijatoveruutta. Helene Schjerfbeckin ystävät tukivat toisiaan kuolemaansa saakka.

kulttuuri
Nuori nainen istuu koivun alla, Helene Schjerfbeckin maalaus Ada Thilénistä.
Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnan taidemuseossa pystyy ensimmäistä kertaa vertaamaan taiteilijaystävyksien Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Ada Thilénin ja Helena Westermarkin töitä keskenään.

Neliapilaksi kutsuttu taitelijatoveruus sisälsi tiivistä ystävyyttä, mutta myös kateutta ja kilpailua. Varsinkin Ada Thiléniä professori emerita Riitta Konttinen pitää uutena suurena löytönä: Thilén tuki ystäväänsä Helene Schjerfbeckiä vahvasti maalaustekniikoissa ja värikysymyksissä.

Erilaiset teemat ja henkilöhahmot toistuvat kaikkien neljän taiteilijan kuvissa, kuitenkin hyvin erityylisesti. Ei ihme, sillä naistaiteen uranuurtajat olivat tovereita keskenään. Toveruus oli hyödyksi, sillä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa naiskuvataiteilijoiden oli vaikea olla uskottavia.

– Käsitys naisten osasta yhteiskunnassa oli aika yksoikoinen. Naista ajateltiin vaan äitinä ja vaimona. Ja ammatti oli aika vieras asia naisten kohdalla, professori emerita Riitta Konttinen sanoo.

Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Helena Westermark ja Ada Thilén olivat naistaiteilijoiden tienraivaajia ja heidän merkityksensä myöhemmille taiteilijoille oli suuri.

– Sillon kun he opiskelivat, niin tuli tällanen isompi sanotaanko aalto naisia opintoihin. Samalla naiset alkoivat saada jalansijaa kuvataiteessa niin, että heille annettiin apurahoja ja he saattoivat apurahojen turvin matkustaa ulkomaille. Ja tämä teki heistä aikaan nähden varsin edistyksellisiä taiteilijoita, kertoo Riitta Konttinen.

Hämeenlinnassa halutaan esitellä naistaitelijoita

Naistaiteilijat eivät ole uusi ilmiö Hämeenlinnan taidemuseossa, päinvastoin. Museon näyttelyissä on vuosien varrella esitelty useampaan kertaan naistaiteilijoita.

– Hämeenlinnan taidemuseon on halunnut jo vuodesta 1995 lähtien tuoda esiin suomalaista naistaiteilijoiden tuotantoa ja erityisesti tuolta 1800-luvun loppupuolelta, kertoo museon amanuenssi Maria Laine.

Suomessa on monia mielenkiintoisia taiteilijoita, jotka eivät syystä tai toisesta ole omana aikanaan ja myöhemminkään tulleet yleisön tietoisuuteen ja tunnetuksi.

– Me olemme sitten ottaneet heidät omaksi alueeksemme, Laine sanoo.

Hämeenlinnan kaupungin 375-vuotisjuhlanäyttelynä nähtävä Taiteilijatoveruutta on toteutettu taidehistorian professori emerita Riitta Konttisen kanssa. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Riitta Konttisen kirjoittama kirja Taiteilijatoveruutta.

Taiteilijatoveruutta – Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik -näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa syyskuun 7. päivään saakka.