Lupiini on kissankellon turmio

Suurikokoinen lupiini ajaa kotimaiset niittykasvit ahtaalle. Laji on levinnyt Eurooppaan Pohjois-Amerikasta.

luonto
lupiineja

Suomen luontoon kuulumaton lupiini ajaa kotimaiset niittykasvit ahtaalle. Lupiini on suuri, joten se estää pienempien kasvien valonsaannin. Tällöin ne näivettyvät ja vähitellen kuolevat.

Niittykasveja ovat esimerkiksi kissankello, ketoneilikka ja mäkitervakko.

– Lupiinilla ei ole Suomessa luontaisia viholllisia, kuten hyönteisiä. Tämä osaltaan mahdollistaa nopean leviämisen, kertoo tutkija Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

Lupiini pystyy kasvamaan jopa paljaalla hiekalla. Eriyisen hyvin lupiini viihtyy muokatussa maassa. Myös maansiirtokoneet saattavat levittää sen siemeniä. Loppua leviämiselle ei ole näkyvissä.

Onko lupiinissa sitten mitään hyvää?

– Kukkiessaan se saattaa olla jonkun mielestä kaunis, Jantunen vastaa.

Vieraslajit ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan uusille alueille ihmisen mukana. Leviäminen voi olla tietoista tai tahatonta. Luonnonsuojelulaki kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.