Petronella palaa kultamaille — lopullisesti

Legendaarinen Lapin kultakenttien kaunotar, Sylvia Petronella van der Moer. Nainen joka rakastui Lappiin niin, että hän palaa tänä kesänä takaisin kultamaiden kiehtoviin maisemiin Lemmenjoelle. Ja jää sinne lopullisesti, ikuisesti. Kuka oli tuo salaperäinen nainen, mikä on hänen tarinansa?

kulttuuri
Petronella van der Moer

Sylvia Petronella Antoinette van der Moer kuoli tammikuun lopussa 2014 San Franciscossa Yhdysvalloissa 90 vuoden iässä. Ennen poismenoaan hän esitti toiveen, että hänen tuhkansa levitettäisiin Lemmenjoelle.

Hän oli kokenut Lapin kultamaiden tunnelman lyhyellä vierailullaan sodan jälkeen niin voimakkaana ja unohtumattomana, että hän vielä 55 vuoden jälkeen halusi ikuisen leposijan kultamaiden kivikkoisten purojen rannalta.

Eivätkä myöskään kultamaiden miehet unohtaneet hollantilaista nuorta naista vaikka sukupolvet lapion varressa vaihtuivat.

Petronella sulatti karskien partasuisten kullankaivajien sydämet parin kuukauden aikana Lemmenjoen Morgamin Kultalassa loppukesällä 1949. Hänestä elää monia kertomuksia, enemmän tai vähemmän tosia, kertojansa mukaan sopivasti värittyneitä mutta hyviä kaikki tyynni. Suomen kultamaiden historian tärkeitä tarinoita.

Yksi ehkä luotettavimmista kertomuksista Petronellan vaiheista on kuultu Seppo J. Partasen kertomana Tapani Niemen toimittamassa YLE Lapin sarjassa Lapin tarinoita. Sarja löytyy myös Yle Areenasta.

Sodan melskeistä maailmankansalaiseksi

Sylvia Petronella Antoinette syntyi Haagissa 11. syyskuuta vuonna 1923, van der Moerin paroniperheeseen. Petronellan isä tiettävästi kuoli tytön ollessa nuori ja kaksilapsisen perheen olot olivat vaatimattomat.

Pian sodan jälkeen vuonna 1946 Petronella meni naimisiin Tunisissa amerikkalaisen entisen sotilaan kanssa, joka ansaitsi elantoa free lance –toimittajana. Pariskunta matkusteli miehen juttumatkoilla ainakin Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Kanadassa. Lopulta koitti avioeron hetki Sveitsissä 1948.

Kaunotar saapuu Helsinkiin

Eron jälkeen Sylvia Petronellan piti elättää itse itsensä, ja hän aloitti uraansa toimittajana kierrellen Keski-Eurooppaa.

Italiasta hän matkusti Tukholmaan, jossa hankki viisumin Suomeen. Ensi kosketuksen Suomeen Petronella sai kesäkuun 12 päivä, kun hän Turun satamassa astui maan kamaralle Tukholman laivasta.

Sylviä Petronella van der Moer oli heikoissa rahavaroissa, tiettävästi hänellä oli Suomeen saapuessaan taskussa vain 210 Ruotsin kruunua. Helsingissä asuinpaikaksi valikoitui halpa hotelli Domus Academica.

Elämää pääkaupungin seurapiireissä

Amerikkalaisena lehtitoimittajana esiintynyt Petronella tutustui pääkaupungin seurapiireihin ja liikkui kaupungin parhaissa ravintoloissa illastamassa ulkomaalaisten ja suomalaisten herrasmiesten kanssa.

Vaalealla kauniilla 25-vuotiaalla ulkomaalaisella toimittajalla riitti seuraa. Hän haastatteli muun muassa opetusministeri Reino Oittista ja Helsingin silloista apulaiskaupunginjohtajaa Erik von Frenckelliä. von Frenckellin mukana hän kävi Aulangolla ja kiersi myös katsomassa Helsingin nähtävyyksiä.

Helsingissä yhtenä hänen oppaanaan oli myös kirjailija Vappu Tuomioja, jonka poika on nykyinen ulkoministeri.

Elämä oli päällisin puolin makeaa.

Mutta Sylvia Petronellan amerikkalaislehtiin lähettämät artikkelit eivät ilmeisesti saaneet vastakaikua, koska hän oli joutumassa rahavaikeuksien vuoksi poliisin kuulusteluun. Hotelli teki hänestä rikosilmoituksen kun kuukauden hotellilasku oli maksamatta.

Pakoon kohti pohjoista

Edellisenä iltana ennen kuulusteluihin joutumista Petronella istui Helsingin aseman odotustiloissa miettien epätoivoisesti ratkaisua hankalaan tilanteeseen. Paikalle osui kaksi toimittajaa.

Suomalainen matkailutoimittajana tunnettu Erkki Savolainen oli amerikkalaisen kollegansa kanssa menossa omalla autolla Lappiin. Petronella innostui mahdollisuudesta päästä näkemään pohjoista Suomea ja samalla päästä vähän kauemmas ikävistä velvollisuuksista poliisin kanssa. Niinpä hän pyysi päästä matkaan.

Lempattiin Oulussa autosta

Matkalla Petronella kertoi olevansa poliisia paossa maksamattomien laskujen takia ja että hänen passinsakin oli takavarikoitu.

Tästä lainkouraa pelkäävät toimittajat säikähtivät ja veivät Petronellan Oulun rautatieasemalle, antoivat parituhatta markkaa rahaa ja sopivat treffeistä viikon kuluttua Ivalossa. Riskinä oli, että hekin olisivat saaneet syytteen hyysätessään ulkomaalaista rikollista ilmoittamatta poliisille.

Petronella loikkasi Oulussa junaan ja Rovaniemellä bussiin. Ivaloon oli matkaa enää reilut kolmesataa kilometriä kuoppaista ja pölyävää tietä. Toimittajia hän ei tiettävästi enää nähnyt.

Kultainnostus tarttui bussissa

Postiautossa matkusti myös nuori helsinkiläinen geologi Klaus Säynäjärvi, joka oli matkalla kultamaille keräämään näytteitä. Geologin kertomus Lapin kullasta ja sen kaivajista sytytti Petronellan innostuksen ja Säynäjärvi lupasi ottaa hänet mukaansa käymään kultakentillä.

Vuotson matkailumajan emännältä saatiin lainaksi metsäkelpoisempia vaatteita kesähepeneiden tilalle, tarinan mukaan hiihtohousut, anorakki ja monot. Laanilasta Petronella ja Säynäjäjärvi lähtivät kahden ranskalaisen turistin kanssa patikoimaan kohti kultamaita.

Pitkä kävely edessä

Reitti kulki aluksi Tolosjokea pitkin Hirvasvuopion Niilan talolle, jossa joukko oli yötä. Siellä he saivat ensi tuntumaa kullanhuuhdontaan isännän opastuksella. Tarinan mukaan kaksi muuta matkalaista kääntyi sieltä takaisin, mutta Säynäjäjärvi ja Sylvia Petronella jatkoivat matkaa eteenpäin.

Aluksi mentiin polkua pitkin Sotajoen Papinhaminaan ja Pahaojalle ja siitä Ivalojoen Kultalaan. Koko matkan Klaus Säynäjäjärvi oli sitä mieltä, että Petronellan pitäisi kääntyä takaisin, koska tarkoitus oli kävellä kairan halki Lemmenjoelle.

Sitkeä hollantilaisneito kuitenkin oli niin innostunut kultamaille menosta, että hän halusi välttämättä kulkea mukana.

Kutturasta Petronella sai jalkaansa kumisaappaat hajalle kuluneiden monojen tilalle ja matka kohti Lemmenjokea jatkui.

Morgamojan legendaariset kultamiehet

Yli sadan kilometrin jalkamatkan jälkeen kulkijat saapuivat Morgamojalle Pellisen kämpälle. Siellä Petronella tapasi kultamaiden legendaariset kaivajat, Jukka Pellisen, Kullervo Korhosen ja Jaakko Isolan.

Lemmenjoen kulta oli löydetty neljä vuotta aikaisemmin juuri Morgamojalta. Alueella elettiin Petronellan vierailun aikaan ehkä vilkkainta kullanetsinnän sesonkia.

Petronella toimi kämpän emännän Tyyne Tähden apulaisena viikon päivät kun Klaus Säynäjäjärvi kierteli hakemassa kivinäytteitä. Lopulta Säynäjäjärvi oli lähdössä takaisin etelään ja Sylvia Petronella lähti matkaan, ensin Ivaloon ja sieltä Vuotsoon.

Vuotsossa Petronellan mieli muuttui ja hän päätti palata takaisin pohjoiseen ja Morgamille — yksin. Ja sen hän myös teki.

Kultakämpän hollantilaiskokki

Kun Petronella saapui Inariin, hän pystyi hankkimaan parempia varusreita, koska hän oli jostain saanut rahaa. Rahalähetys oli odottanut häntä Vuotson majalla.

Mieli teki takaisin Lemmenjoelle ja kuinka ollakaan Inarissa hän törmäsi Lemmenjoella jo aikaisemmin tapaamaansa Aaro Raumalaan. Raumala lähti viemään Petronellaa veneellä kohti Lemmenjokea.

Lemmenjoella Petronella sai sitten paikan Pellisen kämpän kultaporukan palkattuna kokkina. Tällöin elettiin elokuun alkupuolta. Kokin hommissa vierähti toista kuukautta ja Petronella oli kokkina historiallisena hetkenä kun kämpällä perustettiin Lapin kullankaivajien liitto 18.9.1949.

Supon nalkki naksahtaa

Sylvia Petronella oli etsintäkuulutettujen listalla maksamattomien hotellilaskujen takia, ja koska oli jättänyt saapumatta poliisin kuulusteluun Helsingissä. Hän oli jättänyt yhteystiedoikseen Rovaniemen Pohjanhovin, Vuotson ja Inarin.

Petronella uskoi saaneensa rahaa kenties aiemmin kirjoittamistaan lehtijutuista ja hän lähti Niilo Raumalan matkassa Inariin tarkistamaan oliko rahaa tullut.

Epäonneksi huhu kultamaiden erikoisesta ulkomaalaisnaisesta oli levinnyt jo Suojelupoliisinkin tietoon ja Supo etsi pohjoisessa Sylvia Petronella van Moeria. Ivalon hotellissa Supo lopulta pidätti Petronellan ja hänet kuljetettiin Helsinkiin kuulusteluihin.

Sakoilla ja hotellilaskuilla salaperäinen maksaja

Petronella oli jäänyt Helsingissä kahdelle hotellille velkaa yhteensä noin 15 000 markkaa. Hänet tuomittiin sakkoihin ja maksamaan hotelleille velkansa sekä lisäksi maastakarkoitukseen sen jälkeen kun velat olisi maksettu.

Tuoreen Lapin kullankaivajain liiton puheenjohtajan vaimo Paula Korhonen tuli pikaisesti Helsinkiin rahaa mukanaan sakkoja varten, mutta sai kuulla, että ne oli saman tien maksettu. Huhujen mukaan maksaja olisi ollut Helsingin silloinen apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckell, mutta huhun todenperäisyydestä ei ole tietoa.

Sylvia Petronella van der Moer karkotettiin lopulta Suomesta 22.10.1949. Legenda tästä myyttisestä hollantilaisnaisesta kuitenkin elää yhä edelleen.

Ympyrä sulkeutuu

Petronella katosi kuin aave vaikka kultamiehet yrittivät jopa etsiä häntä. Ehkä juuri siksi hän on jäänyt elämään niin voimakkaana myyttinä, tarinan arkistuminen olisi voinut pilata legendan tai ainakin himmentää sitä. Kultakenttien salaperäinen kaunotar kuitenkin palaa Lemmenjoelle vielä tänä kesänä.

Yhdysvaltalainen Jenny O’Connell, Sylvia Petronella van der Moerin tyttären ystävä kiinnostui vanhan naisen kertomuksesta eksoottisesta Suomen Lapista niin, että hän aikoo tulla tänä kesänä kultamaille mukanaan Petronellan tuhka.

Näin täyttyy Petronellan toive: tuhka tulisi sirotella Lemmenjoelle.

Jenny O’Connell kertoo nettisivuillaan olevansa kirjoittaja, muusikko ja ulkoilmakouluttaja. Hän aikoo blogisivunsa mukaan kävellä Lappiin Petronellan jalanjälkiä seuraten, vaikkakin Petronella todellisuudessa kulki pohjoiseen junalla ja autolla.

Suunnitelmissa on myös, että Petronellan tytär Solange van der Moer tulee Lappiin kun on aika sirotella Petronellan tuhka viimeiselle leposijalle muiden kullankimalteisten legendojen syntysijoille.