Yli 60 vuotta vanha kone ei kaipaa kuin käyttöä

Viitasaarelaisen Heikki Suihkosen pärehöylä on toiminut aina moiteettomasti, ja se on suoltanut uumenistaan päreitä lukemattomien rakennusten kattoihin. Katso nettivideo, miten haapapölkyistä syntyy päreitä kattotarpeiksi.

ilmiöt
Lape-projektin työntekijä Aulis Jetsonen tekee pärekattoa Viitasaarella.
Jarkko Riikonen / Yle
Heikki Suihkonen höylää päreitä Viitasaarella kesäkuussa 2014.
Katso, miten pärekatto syntyy.

Viitasaarelainen Heikki Suihkonen on taitanut päreenteon jo ainakin 60 vuotta. Hänen isänsä rakentama höylä on toiminut aina moiteettomasti.

- Kerran olen siihen uuden terän teettänyt, mutta muuta ei ole tarvittu kuin käyttöä. Isä tilasi höylän metalliosat Pohjanmaalta varmaan joskus 1950-luvulla. Niiden mukana tuli piirustukset puurungon teosta. Niillä ohjeilla hän sen sitten tekikin, Suihkonen kertoo.

- Itselläni vain tahtoo jo ikä painaa, enää höylään päreitä omaksi iloksi.

Suihkonen on höylännyt päreitä lukemattomien talojen, aittojen ja latojen kattotarpeiksi. Hänen nuoruudessaan pärekatot olivat vielä yleisiä asuintaloissakin.

Haapapäre kestää katolla jopa 80 vuotta.

Heikki Suihkonen

- Muistan, että tiilikattoja oli silloin vain muutamia. Lisäksi oli jonkin verran peltikattoja. Ne tehtiin suorasta pellistä ja seppä saumasi pellit katolla.

Tärkeintä pitää puhtaana

Päremestari kehaisee, että kunnon haapapäre kestää oikein huollettuna pidempään kuin nykyiset kattopellit.

- Kun katon pitää puhtaana, niin se kyllä kestää. Sanotaan, että haapapäre kestää katolla jopa 80 vuotta.

Päreen voi halutessaan käsitellä, mutta Suihkonen ei käyttäisi siihen tervaa.

- Se on liian herkkä tulelle. Jos kaseiinimaalia käyttää, niin katto ei pääse syttymään kipinästä.