"Suomenhevosta pitäisi suojella kuin liito-oravaa"

Raviradat ovat vähentäneet suomenhevosten lähtöjä, koska rodun hupeneva kanta ei tuota enää juoksijoita entiseen tapaan. Jalostusasiantuntijan mielestä rotu kannattaisi brändätä ja yrittää saada siitä yhtä suosittu vientituote kuin islanninhevoset ovat.

urheilu
Hevonen ja tyttö Jyväskylässä kesäkuussa 2014.
Isto Janhunen / Yle

Paitsi arvostuksesta ravimaailmassa, kasvattajat ovat huolissaan koko suomenhevosrodun säilymisestä.

– Astutusmäärät ovat viime aikoina tippuneet koko maassa. Meillä ei ole kohta enää ole riittävästi siitoshevosia tuottamaan huippuja niin ratsu- kuin ravipuolelle. Jo nyt suomenhevosvarsoja syntyy liian vähän, sanoo Keski-Suomen Hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Sari Piirainen.

Piiraisen mukaan Keski-Suomessa tilanne on muutama maata parempi, viime vuonna astutettujen suomenhevostammojen määrä maakunnassa jopa nousi hieman.

– Maakunnassa astutettiin 234 tammaa, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yksi syy on, että meillä oli siitoskäytössä suosittu Viesker-ori, joka astui kaikkiaan 67 tammaa. Viesker on kuitenkin jo aika iäkäsä, toivottavasti pian saataisiin joku uusi, hyvä ori paikkaamaan tilannetta.

Halvat laskevat hyvien hintaa

Piiraisen mukaan varsakauppa on koko maassa melkolailla jäissä.

Jalostuksesta on tullut tappiollista toimintaa.

Hevosjalostaja Heidi Sihvo

– Hyvät hevoset menevät aina kaupaksi, mutta hinnat ovat laskeneet, hän sanoo.

Juupajokelainen kasvattaja Heidi Sihvo arvelee syyksi "halpojen hevosten" ylituotantoa.

– Hevosen teurashinta on pudonnut niin alas, että muutaman sadan euron hintaisia hevosia on liikkeellä paljon. Myös hyvin varsojen arvo on laskenut, mikä näkyy kasvattajan kukkarossa. Jalostuksesta on tullut tappiollista toimintaa, johon rahat on tehtävä jossain muualla, hän sanoo.

"Tukitoimet tarpeen"

Sihvon mielestä yksi ongelma on myös varsoihin liittyvät suuret erot: osa niistä kehittyy nopeasti, osa taas hitaasti.

– Sarjamääritykset eivät tue hitaasti kehittyvää suomenhevosvarsaa, vaikka sellaisesta usein kehittyy erittäinkin hyvä juoksija vuosien aikana, kasvattaja sanoo.

Suomenhevosen kasvattajille ei ole olemassa erityisiä tukimuotoja, myös hevostalouden EU-tuet ovat laskussa.

Miksemme yrittäisi samaa suomenhevosella kuin minkä islantilaiset ovat tehneet omalla rodullaan?

Sari Piirainen

– Varmasti koko valtakunnan tasolla tarvetta olisi tarvetta pohtia tukitoimia, ja käsittääkseni sitä jo tehdäänkin, Sari Piirainen sanoo.

Piiraisen mielestä tukitoimien pohtisen ohella suomenhevonen rotuna pitäisi tuotteistaa.

– Tehtävään kannattaisi palkata ulkopuolinen asiantuntija. Islantilaiset ovat onnistuneet oman rotunsa eli issikoiden viennissä ulkomaille, rotu on hirveän suosittu. Miksemme yrittäisi samaa suomenhevosella? Suomenhevonen alkaa olla jo uhanalainen laji, sitä pitäisi suojella kuin liito-oravaa, hän puuskahtaa.

"Hankala yhtälö"

Raviratoja suomenhevosten lähdöt eivät vedä, koska rotu on menettänyt kiinnostustaan - myös ravipeleissä. Ravilähtöjä on suomenhevosille vähemmän kuin lämminverisille, myös hevosten määrä lähdöissä on pudonnut ja sarjat jäävät usein vajaiksi. Myös palkintosummat ovat suomenhevoslähdöissä pudonneet.

Tilanne on vaikea raviradoillekin: lämminverisiä on tulossa lähtöihin enemmän kuin niihin sopii, mutta etenkin Etelä-Suomen radoilla on ongelmana, ettei suomenhevoslähtöihin ole riittävästi tulijoita.

– Yhtälö on todella hankala, Killerin raviradan kilpailusihteeri Janne Jääskeläinen sanoo.

Jyväskylässä sijaitsevalla Killerin raviradalla tilanne Jääskeläisen mukaan poikkeaa muista radoista.

– Täällä on suomenhevosia vielä kohtuullisesti. Meillä on aina neljä lähtöä suomenhevosille, myös pelillisesti ne kiinnostavat, Jääskeläinen sanoo.

Yleisöä suomenhevoset kiinnostavat - sen Jääskeläisen mielestä todistavat Kuopiossa järjestettävät, vain suomenhevosille suunnatut ravit.