Marketin hyllylle kyllä pääsee, mutta miten käy sen jälkeen?

Paikallisten yritysten vaikeus saada tuotteensa ketjumarkettien hyllyyn on pelkkä myytti. Esimerkiksi Kajaanin Prismassa leipähyllyillä 40 prosenttia leivästä on kainuulaista, kurkuissa ja tomaateissa liikutaan lähellä sataa prosenttia. Vaikeutena ei ole tuotteen saaminen kauppaan vaan se, kuinka varsinkin pieni yritys pärjää sen jälkeen.

Kotimaa
Suomalaisia kurkkulaatikoita kaupan vihannesosastolla.
Yle

Paikkakunnan leipurin tai puutarhayrittäjän tuotteen matka marketin tai tavaratalon hyllylle on monen tekijän summa. Kaikki ei kaadu yrittäjän hoidettavaksi vaan apua on tarjolla, sanoo ryhmäpäällikkö Reijo Härkönen SOK Maakunnasta.

– Yrittäjillä on yhteistyökumppaneita, jotka tekevät pohjatyön monta kertaa valmiiksi. Minäkin olen aktiivisesti ollut apuna kertomassa tuottajalle, mitä vaaditaan pakkaukselta, laadulta ja miten me voimme asioissa auttaa. Olemme mukana myös tuotannonsuunnittelussa kertomassa, mitä meille voisi tarjota.

Todellisuudessa kaikki ei ole aina ihan helppoa. Esimerkiksi kuhmolaisessa Kaesan kotileipomossa on huomattu, että hyllypaikka isossa tavaratalossa on näyteikkunapaikka. Toisaalta tieto ei isojen ketjujen kanssa aina kulje aivan ongelmattomasti, sanoo hallintopäällikkö Tuomo Pöllänen.

– Yleensä pienemmässä kaupassa päätöksiä leipäpuolesta vastaava tekee aika itsenäisiä päätöksiä, kun taas suuremmassa ketjussa sitä päätöksentekoa on eri tasoilla. Päätöksen saaminen saattaa viedä kuukausia.

Aikataulut ovat pienille yrityksille iso haaste. Iso haaste on myös tilattava tuotemäärä. Pieni kauppa ei paineita yleensä kasaa, mutta iso tavaratalo voi tilata niin paljon, että rahkeet eivät riitäkään, tai sitten niin vähän, että sen kuljettaminen kauppaan tulee liian kalliiksi.

Vaikka kehitettävää siis on, niin pulmien ratkojia alkaa olla iso joukko. Härkösen mukaan enää harvassa yrityksessä uskotaan, että tuotteitaan ei saisi marketin hyllylle.

– Viesti on mennyt Kainuussa suhteellisen hyvin perille muun muassa ProAgrian lähiruokahankkeen kautta. Joka vuosi löytyy uusia toimittajia vielä meillekin, onneksi.