Niinistö Lavrovin Etyj-puheista: En ymmärrä viittausta

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Naton pyrkimykset levittäytyä itään ovat ristiriidassa Etyjin ja Nato-Venäjä-sopimuksen kanssa.

Kotimaa
Presidentti Sauli Niinistö Ylen haastattelussa Kultarannassa.
Presidentti Sauli Niinistö Ylen haastattelussa Kultarannassa 9. kesäkuuta.Yle

Presidentti Sauli Niinistö kertoo, ettei ymmärrä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin maanantaista Etyj-viittausta.

Suomessa vieraileva Lavrov kertoi Turussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että pyrkimys siirtää Natoa ja sen sotilaallista infrastruktuuria lähemmäs Venäjää on ristiriidassa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteiden että Venäjän ja Naton yhteistyösopimuksen kanssa.

– Nato-Venäjä-sopimus, mikä sellainen on? Se on täysin vieras meille. Suomi noudattaa niitä sopimuksia, joissa Suomi on ollut sopijana. Mikään muu sopimus ei tietenkään meitä sido, jos sellaisia sitten onkaan, Niinistö kertoi Ylen A-Studion haastattelussa.

"Nato-keskustelu on hyvä asia"

Niinistö pitää Suomessa virinnyttä Nato-keskustelua hyvänä asiana. Hän kuitenkin muistuttaa, että muun muassa Suomi oli vielä viime joulukuussa pidetyssä EU:n huippukokouksessa ajamassa yhteistä turvallisuuspolitiikan aloitetta.

– Nyt aika moni näyttäisi mielellään unohtavan tämän EU:n kokonaisuuden. Minä en sitäkään unohtaisi, mutta korostan, että ainakaan minun suustani ei ole koskaan tullut sellaista, että se on jotenkin täyskompensoiva, mutta se voi olla täydentävä meidän kumppanuuksiemme verkossa.

Niinistö huomauttaa, että EU:n piirissä on sovittu avunannosta ja solidaarisuudesta, jos joku jäsenmaista joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Hänen mielestään tähän ei kuitenkaan voi yksin turvautua.

– Me turvaudumme suomalaiseen puolustukseen, ja joutuisimme turvautumaan myös Nato-jäsenyydessä, se olisi kuitenkin ensisijainen, mutta haluaisin nähdä, että näkisimme nämä erilaiset kumppanuudet, jotka vahvistavat pääasiaamme eli omaa, vahvaa puolustusta. Kumppanuus Pohjoismaiden, Ruotsin, Naton kanssa ja EU-kumppanuus, eli meillä on neljä eri kumppanuustahoa ja minusta se on erinomainen asia.

Niinistön mielestä Suomen resurssit eivät tällä hetkellä riitä uskottavaan puolustukseen.

– Meillä riittää toimintamenoihin kohtuullisesti, mutta sitten kun tarvitaan kalustohankintoihin, niin tarvitaan lisää.

Puolustusministeriö on arvioinut, että vuositarve olisi aluksi noin 50 miljoonaa euroa, mutta ensi vuosikymmeneen mennessä tarve olisi noussut jo 150 miljoonaan.

Venäjän kanta on selvä

Presidentin mielestä Venäjän viesti Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei ole muuttunut vuosien varrella.

– Eivät he pidä siitä, jos Suomi liittyisi Natoon. Se on tullut täysin selväksi.

Niinistö korostaa jälleen kerran, että Suomi tekee omat ratkaisunsa.

– Kun lähdemme arvioimaan, mikä on meidän kannaltamme Suomen etu, niin tottakai meidän tulee ottaa huomioon, mitä ruotsalaiset tai venäläiset siitä mahdollisesti tuumaavat.

Hän muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin välillä on suorastaan sovittu, että maat pitävät toisensa ajan tasalla suunnitelmistaan.

– Se [Ruotsi] on niitä kumppanuuksia, joita meidän kannattaa käydä nyt läpi ja katsoa onko niistä hyötyä ja jos, niin mihin mittapuuhun asti.