1. yle.fi
  2. Uutiset

Professori: Paksut lämpöeristeet voivat koitua ongelmaksi

Rakennustekniikan professori Juha Vinhan mukaan neljä vuotta sitten voimaan tulleet määräykset ovat johtaneet siihen, että monissa taloissa on liian kuuma.

Kotimaan uutiset
Työmiehiä rakennustyömaalla.
Mika Kanerva / Yle

Tampereen teknillisen yliopiston professori Juha Vinha on tutkinut rakennusten eristämistä. Vinhan mukaan lämmöneristyksen lisääminen heikentää rakennusten kosteusteknistä toimintaa monissa vaipparakenteissa. Paksu eristys viilentää rakennusten ulko-osia, mikä luo otolliset olosuhteet homeenkasvulle.

Homeongelmien lisäksi voi ilmetä myös muita pulmia. Esimerkiksi ilmanvaihdossa ja sisäilmassa voi tulla ongelmia energiatehokkuuden tehostamisen seurauksena.

– Oma käsitykseni on, että rakennuksen vaipan paksuuteen ei ole perusteita tehdä enää kiristyksiä. Päinvastoin, meillä on jo nyt ylilämpöongelmia varsinkin kerrostalojen yläosissa, koska kesäaikana tehokkaat lämmöneristeet eivät päästä ylimääräistä lämpöä pois sisätiloista. Jäähdytystarpeen kanssa on taisteltava ja sisäilman laatu heikkenee. Me olemme siinäkin mielessä kulkeneet tämä eristämisen tien loppuun. Energiatehokkuutta täytyy parantaa muilla keinoilla, jos siinä halutaan mennä eteenpäin, Vinha toteaa.

Ongelmia jo edellisestä tiukennuksesta

Ongelmia on esiintynyt jo nyt todennäköisesti neljän vuoden takaisten määräysten vuoksi.

Esimerkiksi ylilämpöongelmat ovat selvästi lisääntyneet.

Juha Vinha

– Esimerkiksi ylilämpöongelmat ovat selvästi lisääntyneet. Niistä tulevat reklamaatiot ovat lisääntyneet selvästi viimeisen eli 2010 tehdyn vaipan erityismääräysten kiristämisen jälkeen. Ongelmaa pystyy hoitamaan koneellista jäähdytystä lisäämällä, mutta silloin idea eristemäärän lisäämisestä jää pois, kun energiaa täytyy käyttää jäähdyttämiseen.

Vakavampi asia on kosteustekninen puoli. Vinha näkee ongelman olevan lähinä osaamisessa.

– Rakenteet saadaan varmaan tulevaisuudessakin toimimaan oikein myös paksummilla eristeillä, jos tiedetään, kuinka niiden kanssa toimitaan. Mutta meillä on paljon rakentajia Suomessa ja monenlaisia tekijöitä ja kaikki eivät saa nopeasti tietoa muutoksista, eivätkä he päivitä tietojaan. Sitä kautta voi hyvinkin olla riski, että osa rakennuksista tehdään vielä vanhojen tapojen mukaan ja sitä kautta niiden toiminnassa voi olla heikkouksia, Vinha sanoo.

Vaatimusten harkitseminen olisi mahdollista

Energiavaatimuksia on lisätty vuosina 2010 ja 2012. Talojen eristämiseen on viiden vuoden kuluttua tulossa vielä lisävaatimuksia. Uusien talojen energian kulutus pitäisi silloin saada lähes nollaan. Rakennustekniikan asiantuntija varoittaa lisäämästä taloihin enää eristyksiä, sillä hyödyt voivat jäädä vähäisiksi, kun energiaa kuluu jäähdyttämiseen. Vinha pohtii pyrkimystä "lähes nollaenergiataloon"..

– Sana "lähes" merkitsee kansallista harkintaa ja sitä itsekin peräänkuulutan. On harkittava tarkasti, mille tasolle asti on syytä mennä. Totta kai tässä on myös kustannusvaikutus. Mitä energiatehokkaampaan toteutukseen mennään, sitä enemmän kustannukset kasvavat, ja yhä harvempi ratkaisu on taloudellisesti perusteltavissa. Me olemme jo pitkällä täällä Suomessa ja totta kai meidän on tyydyttävä vaatimattomampaan tasoon kuin joissakin muissa EU-maissa ilmasto-olosuhteidemme vuoksi.

Hyvä tarkoitus voi kääntyä päinvastoin

Energiaa on säästettävä. Se on kannatettava asia, mutta pitää tarkoin pohtia, miten se tapahtuu. Joskus hyvä tarkoitus voi kääntyä päälaelleen.

– Olemme havainneet, että jos näistä nykymääräystasoista mennään eteenpäin, niin energiansäästö on vähäinen verrattuna siihen kuinka paljon tarvitaan jäähdytyksessä lisäenergiaa, varsinkin kun ilmastomuutos lisää jäähdytyksen tarvetta. Erityisesti toimistorakennuksissa ja kerrostaloissa ei siis ole järkevää eristää lisää, koska hyötyä ei ole saatavissa. Pientaloissa voi ehkä olla hyötyä löydettävissä, mutta tässäkin suhteessa kannattaa tehdä tarkemmat laskelmat, kuinka pitkälle on syytä mennä, Vinha pohtii.

Lue seuraavaksi