1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Järeimmät hyttysansat lupaavat inisijöiden katoavan naapurinkin pihasta

Inisevien verenimijöiden torjuntaan on tarjolla muutakin kuin huitomista ja erilaisia karkotusaineita. Tehokkaimmat hyttysansat lupaavat hävittää ötökät jopa lähes puolen hehtaarin alueelta.

Kuva: Yle

Hyttysen piston seuraukset vaihtelevat ihmisestä riippuen. Useimmille pistoskohtaan nousee punoitusta tai paukama, joka kutiaa muutaman tunnin tai päivienkin ajan.

Harva haluaa ehdoin tahdoin altistua pistoksille, ja jatkuva ininäkin voi käydä hermon päälle.

Hyttysten torjuntaan on tarjolla tukku sekä vanhoja konsteja että uusia teknisiä apuvälineitä.

Perinteisiin, luonnon omiin konsteihin voi laskea esimerkiksi tervan polton sivutuotteena syntyvän pikiöljyn, jonka tehoon hyttyskarkottimena jotkut vannovat. Toiset hankaavat ihoonsa suopursua tai mustikkavoidetta. Myös erilaiset eteeriset öljyt saattavat pitää hyttysiä loitolla.

Suurin osa Suomessa käytetyistä hyttysmyrkyistä sisältää jo vuosikymmenet käytössä ollutta DEET (siirryt toiseen palveluun)iä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteaa, että tuotteen DEET-pitoisuuden pitäisi olla 30–50 prosenttia, jotta teho kestäisi iholla.

Tehoansat hyönteisten massatuhoon

Iholle levitettävien hyttyskarkotteiden lisäksi markkinoille on tullut järeämpiäkin keinoja poistaa inisijät pihapiiristä taipatiolta. Muun muassa sähköllä tai butaanikaasulla toimivat karkottimet levittävät ympäristöön alletriinia tai muuta hyönteismyrkkyä.

Hiilidioksidia tupsutteleva laite houkuttelee alueelle hyttysiä, jotka eivät välttämättä muuten sinne tulisi.

Hyönteistutkija Reima Leinonen

Pienissä laitteissa taataan noin 20 neliömetrin hyttysvapaa alue. Kaikkein isoimpien ja jopa yli tuhat euroa maksavien hyttysansojen tehoalueen mainostetaan kattavan jopa 4 000 neliömetrin alan.

Yksi iso ansa voi kerätä sisuksiinsa lyhyessä ajassa jopa kymmeniä tuhansia hyttysiä. Ansojen teho perustuu hiilidioksidiin, jolla laite houkuttelee hyttysiä.

Kainuun ELY-keskuksen suunnittelija ja hyönteistutkija Reima Leinonen tuomitsee hyttystorjunnassa erityisesti suurimmat laitteet, mutta myöntää niiden tehon.

– Varmasti nämä aika tehokkaita on. Samaa mekanismiahan se sääski käyttää myös meidät löytääkseen. Hiilidioksidin perässähän se tulee, Leinonen tietää.

Leinonen näkee tehokkaimmat ansat tarpeettomiksi.

– Sääskiä ei kyllä niin paljon ole, että niitä tarvitsisi karkottaa, Leinonen toteaa.

Leinosen mukaan hiilidioksidilla hyttysiä houkuttelevat ansat voivat toimia myös itseään vastaan.

– Sellainen hiilidioksidia tupsutteleva laitehan houkuttelee alueelle hyttysiä, jotka eivät välttämättä muuten sinne tulisi. Eli sääskien määrä voi kertautua esimerkiksi siellä omalla takapihalla, mihin hyttysiä ei haluta.

Luonnollisiakin konsteja riittämiin

Leinonen kertoo, että paras keino ehkäistä hyttyshaittoja on pitää piha sellaisena, että tuuli pääsee puhaltelemaan siellä. Pusikot ja lammikot houkuttelevat myös hyttysiä, joten niitä olisi hyvä olla pihapiirissä mahdollisimman vähän.

Tiaispariskunta popsii hyönteisiä toistakymmentä kiloa vuodessa

Hyönteistutkija Reima Leinonen

– Avoin ja matalakasvuinen piha-alue, jossa tuuli pääsee vaikuttamaan, Leinonen luonnehtii hyttysille epäsuotuisia oloja.

Hyttysiä ei pitäisi voimakeinoilla karkottaa tai tappaa olemattomiin senkään takia, että ne ovat linnuille tärkeää ravintoa. Tiaispariskunta popsii hyönteisiä toistakymmentä kiloa vuodessa, Leinonen muistuttaa.

Luonnonmukaisin itikantorjuntakeino lieneekin linnunpönttö.

– Mitä enemmän linnunpönttöjä, sitä enemmän hyönteissyöjiä sinne pesii ja näin ollen vähentää sääskien määrää, hyönteistutkija kiteyttää.