1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Yölaulajien konsertti soi tavallista rikkaampana

Idän ja kaakon puoleiset tuulet ja lämmin toukokuu ovat tuoneet Hämeeseen runsaasti laulajia. Satakielet soivat tavallista komeammin. Samoin välillä vähiin käyneitä käkiä kuulee nyt yleisesti. Pesinnän epäonnistuminen saa linnun aloittamaan sekä laulun että pesinnän. Yölaulajien kausi on parhaimmillaan yleensä juuri kesäkuun alkupuolella.

Satakieli on etsinyt Hämeessä uusia reviirejä, ja vanhoilla reviireillä voi olla aiempaa useampia lintuja. Kuva: Kari Soveri / Yle

Yölaulajien konsertit ovat tänä vuonna soineet tavallista komeammin. Lämmin toukokuu toi jo Hämeeseen runsaasti laulajia.

Idän ja kaakon puolelta puhaltaneet tuulet ovat tuoneet tullessaan tavallista enemmän mm. satakieliä ja käkiä. Hämeenlinnan seudulla niitä kuulee selvästi enemmän kuin edellisvuosina.

– Näinä päivinä eletään parasta laulukautta. Se alkoi jo toukokuun puolella, kun kelit olivat lämpimiä kaakon puoleisten ilmavirtausten myötä. Parhaimpia paikkoja ovat mm. rantalehdot, lähes koko Vanajaveden laakso. Hämeenlinnassa rehevän Kutalanjoen varren raivaus saattaa olla maisemallisesti perusteltua, mutta linnut kyllä kaikkoavat noilta seuduilta, miettii lintuharrastaja Juhani Koivu.

– Eri keväinä Hämeessä kannat vaihtelevat paljonkin. Se johtuu siitä, että olemme monen lajin levinneisyysalueen pohjois- tai länsirajoilla. Kantoihin vaikuttaa paljon se, kuinka näitä lämpimiä ilmavirtauksia sattuu toukokuun loppupuolella tulemaan. Tämä kevät näytti hyvältä.

Persoonallisimmat laulajat on helppo oppia

Osittain epäonnistuneet pesinnät ovat edelleen pidentäneet iltaöiden ja varhaisaamujen konsertteja. Kanta-Hämeessä on runsaasti puoliavoimia rantoja ja lehtoja, joita esimerkiksi kerttuset, sirkkalinnut ja satakielet suosivat. Rannoilla äänessä ovat mm. luhtahuitti, luhtakana ja kaulushaikara.

Yölaulajien laulukausi on parhaimmillaan, sanoo myös Jouko Alhainen.

– Yön äänet ja äänimaailma ovat olleet mahtavat tässä jo kaksi viikkoa, ja tuntuu edelleen jatkuvan. Se antoi siihen lisää pontta, että tässä oli paikallinen ankara ukonilma, jolloin kaikki hennot maanrajassa tai -pinnassa olleet varpuslintujen pesät tuhoutuivat, niin että ne joutuivat aloittamaan uudestaan.

Jouko Alhainen kehottaa opettelemaan ensin tunnistettavimmat linnut. Äänet saattavat laulun runsaudessa sekoittua toisiinsa, mutta vaikka luhta- ja viitakerttusen pystyy kyllä erottamaan pienellä harjoittelulla.