Kun kukkavaras iskee hautausmaalla syyllinen on lähellä

Kun omaisen haudalta katoavat kukat tai ne on turmeltu, se loukkaa ja suututtaa syvästi. Usein ihminen syyttää ilkivallanteoista toista ihmistä, mutta syyllinen voikin olla eläin tai lintu. Hautausmaidenkin kukkarosvoiksi paljastuu monessa tapauksessa nälkäinen jänis tai janoinen varis.

Kotimaa
Kesäinen kuva hautausmaalta.
Ville Välimäki / Yle

Parhaillaan hautausmaille istutetaan kesäkukkia, jotka nekin maistuvat hyvin metsäneläimille kuten rusakoille ja jäniksille. Myös kaupungistuneet kauriseläimet vierailevat nykyään monilla hautausmailla ruokailemassa. Näin on myös Hämeenlinnassa, vahvistaa Hämeenlinnan seurakuntayhtymän hautausmaiden työnjohtaja Risto Heikkonen.

– Meillä käy hautausmailla peräti kahtakin lajia kauriita eli valkohäntäpeuroja ja pieniä kuusikauriita. Ne käyvät syömässä erityisesti Vuorentaan ja Ahveniston hautausmailla, Heikkonen kertoo. Ne tulevat syömään lähinnä talvella ja erityisesti uusille haudoille tuotuja tuoreita kukkia. Lisäksi ne syövät kevätaikaan haudoille istutettuja kukkasia.

Hautausmailla ruokailevat myös rusakot. Heikkosen mukaan hämeenlinnalaishautausmailla vierailee jäniseläimiä läpi vuoden. Myös viisaat ja oppivaiset varikset ja harakat tekevät tihutöitä hautausmailla.

– Välillä on hauska seurata variksia, kun ne menevät hautojen maljakoille ja nostavat kukat pois maljakosta ja juovat sitten maljakosta vettä.

Heikkosen mukaan eläinten tai lintujen jälkien siivoaminen ei kuitenkaan lisää merkittävästi hautausmaalla työskentelevien työtaakkaa, vaikka joskus peurat voivat leikitellessään riepotella kukkia pitkin hautausmaata.

– Vuorentaan hautausmaalla vierailevat peurat ovat niin kesyjä, että ne päästävät ihmiset jopa kymmenen viidentoista metrin päähän ja sieltä ne sitten toljottavat ihmisiä.

Etanat ja muurhaiset hautausmaiden riesana

Hämeenlinnan hautausmaista poiketen esimerkiksi Tammelan ja Lopen hautausmailla eivät metsän eläinten vierailut ole ongelmana.

– Satunnaisesti joku pupujussi saattaa tehdä hoitoleikkauksia pensaille, mutta muuten eläimistä ei ole haittaa, kertoo Lopen seurakunnan hautausmaan ja kiinteistötoimen työnjohtaja Janne Nummela. Myös varikset tai harakat saattavat nyppiä kukat maljakosta juodakseen maljakkoveden tai sitten ne nyppivät kukkaset rikki hyönteisiä etsiessään.

Satunnaisesti joku pupujussi saattaa tehdä hoitoleikkauksia pensaille, mutta muuten eläimistä ei ole haittaa.

Janne Nummela

– Tammelassa jänikset tai rusakot saattavat joskus syödä haudoilta orvokit, mutta peuroja ei ole hautausmailla nähty, kertoo Tammelan seurakunnan hautausmaanhoitaja Jyrki Hakala.

Sen sijaan omaiset valittavat Tammelassa vähän pienemmistä eliöistä - nimittäin hautausmaalla elävistä etanoista ja muurahaisista. Etanat ovat kasvava ongelma myös Hämeenlinnan hautausmailla.

Omaiset ymmärtäväisiä - tosin eivät kaikki

Osa omaisista on ymmärtäväisiä haudalta popsittuihin kukkasiin, mutta osalta ei heru ymmärrystä tihutöiden tekijöitä kohtaan.

– Toisaalta kun kerromme heille, että se on ollut lintu, joka on nostanut kukat maljakosta ja heittänyt ne pitkin nurmikkoa ja juonut maljakosta, niin kyllä omaiset sitten ymmärtävät asian, kertoo Tammelan hautausmaanhoitaja Jyrki Hakala.

Hämeenlinnassa seurakunta varoittaa ihmisiä jo etukäteen eläinten ja lintujen tihutöistä hautausmailla. Seurakuntayhtymän hautausmaiden työnjohtaja Risto Heikkonen kertoo, että osa omaisista suhtautuu asiaan siten, että onhan se kivaa, että eläimille ja linnuille annetaan ruokaa.

– Sitten ovat ääripäänä he, jotka kysyvät, että eikö seurakunta voi tehdä niille mitään, eli esimerkiksi meidän pitäisi ampua ne sinne, Heikkonen kertoo.

Osa hautausmaalla tehdyistä tihutöistä menee siis eläinten ja lintujen piikkiin, mutta haudoilta katoavien kynttilöiden, lyhtyjen tai enkelipatsaiden takana on kyllä ahne kaksijalkainen voro.