Säännöt hakusessa siirtolapuutarhoissa – "Ihmiset rakentaisivat grillikatoksia ja paljuja, jos saisivat"

Siirtolapuutarhassa on tarkoitus viljellä maata ja elää yksinkertaisesti. Yhä useammat haluavat kuitenkin pieneltä palstalta huvilamaisia oloja. Kotkan kaupunki julkaisi uudet säännöt siirtolapuutarhoja varten.

ilmiöt
Langinlaakson siirtolapuutarharhassa leikataan ruusuaitaa.
Raine Martikainen / Yle

Monet suomalaiset viettävät jälleen kesänsä tiiviisti siirtolapuutarhoilla kasvi- ja vihannesviljelmien parissa. Perinteinen viljely ei kuitenkaan enää kiinnosta ihmisiä entiseen malliin, ja siirtolapuutarhoissa olo halutaan tehdä entistä mukavammaksi.

Mukavuus ennen kaikkea

Suomen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajan Pertti Laitilan mukaan osalla ihmisistä viljeleminen ei ole tärkeintä omalla pienellä palstalla. Yhä useampi tavoittelee pieneltä siirtolamökiltä huvilamaista tunnelmaa.

– Joillakin kaikki lähtee nykyään mökin varustelutasosta. Monet eivät enää niin panosta viljelyyn, sanoo Laitila.

Viljelemisen lisäksi siirtolapuutarhoissa korostuu yhteisöllisyys. Kun omaa tilaa on hyvin vähän, on naapurin kanssa pakko olla tekemisissä ja säilyttää vähintään asialliset välit. Siirtolapuutarhoja pyörittävät pääasiassa yhdistykset talkoovoimin.

Laitila on pannut merkille, että yhteisöllisyys on katoamassa ja ihmiset arvostavat yksityisyyttä yhä enemmän.

– Suomalainen on kai luonteeltaan vähän erakko, arvioi Laitila.

Liiton toiminnassa pitkään mukana ollut sihteeri Maija Roinila kertoo huomanneensa, että siirtolapuutarhojen hoitaminen kiinnostaa yhä enemmän nuoria aikuisia. He ovat myös paremmin perillä siirtolapuutarhojen alkuperäisestä ideasta.

Mukavuudenhaluisempia ovat 60-70-vuotiaat, jotka ovat myyneet kesämökkinsä ja hankkineet tilalle pienemmän siirtolamökin. Tästä huolimatta mukavuuksista halutaan pitää kiinni. Vanhojen mökkien tilalle halutaan rakentaa uusia ja entistä suurempia rakennelmia. Omalle palstalle haluttaisiin rakentaa myös esimerkiksi terasseja, kivetyksiä ja huvimajoja.

– Ihmiset rakentaisivat palstalleen mitä vaan, jos vain saisivat. Esimerkiksi grillikatoksia, muumitorneja ja paljuja, sanoo Maija Roinila.

Suosion noususta huolimatta siirtolapuutarhoja on Suomessa vähän verratuna esimerkiksi Saksaan. Oma vaikutuksensa on lyhyellä kasvukaudella.

Kotka selkeyttää sääntöjä

Kulttuurin muuttuminen on huomattu myös Kotkan kaupungilla, joka julkaisi vastikään uudet siirtolapuutarhoja koskevat ohjeet. Aloite ohjeiden laatimiseen tuli paikalliselta siirtolapuutarhayhdistykseltä.

Ohjeissa todetaan muun muassa, että vettä kuluttavat kodinkoneet eivät kuulu siirtolapuutarhaan. Lisäksi majaa rakennettaessa tulee noudattaa alueella jo ennestään olevaan majatyyppiin soveltuvaa tyyliä. Ensisijaisesti tulisi kunnostaa vanhoja mökkejä ja julkisivuissa tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja.

Saunan saa puolestaan rakentaa ainoastaan majan yhteyteen. Palstan rakennusoikeuden ylärajaksi on määritelty 45 neliömetriä.

Muissa kaupungeissa tarkkoja ohjeita siirtolapuutarhoille on annettu ainakin Helsingissä.