Pienet rapukiintiöt kismittävät Pohjois-Norjan kalastajia

Pohjois-Norjan vesillä pulskasti elävää kuningasrapua saa pyytää 2 000 kiloa vuodessa. "Se pitäisi olla kaksinkertainen eli 4 000 kiloa", sanoo pykeijalainen kalastaja ja matkailuyrittäjä Leif Ingilä. Ravut tuottavat kuitenkin hyvin etenkin turistihoukuttimena.

luonto
Kuningasravun pyyntiä Varanganvuonolla
Jenni Leukumaavaara / Yle
Kuningasravun pyyntiä Varanganvuonolla
Kalastaja Leif Ingilä kotimaisemissaan Varanginvuonossa. Häntä haastattelee Jenni Leukumaavaara.
Kuningasravun pyyntiä Varanganvuonolla
Rapumerta nostetaan vesiltä tarkisteluun. Yksi merta voi sisältää noin 100 rapua. Jenni Leukumaavaara / Yle

Kalastaja Leif Ingilä ohjeistaa Pykeijaan saapunutta talkoolaisryhmää rapumertojen käsittelyssä. Merestä nousee runsaita rapusaaliita. Pienimmät heitetään takaisin mereen kasvamaan, isommat päätyvät laatikoihin. Ne kuljetetaan turistien syötäväksi tai paikalliseen kalatehtaaseen joka kuljettaa ne esimerkiksi Kiinaan ja Singaporeen.

Norjalaiset kalastajat saavat pyytää kuningasrapua 2 000 kiloa vuodessa. Ingilän mukaan kiintiö on aivan liian pieni.

– Se pitäisi olla ainakin kaksinkertainen, 4 000 kiloa. Se menee tuo 2 000 kiloa pyytää vaikka kahdessa viikossa, jos niin haluaa. Nykyinen kiintiö tarkoittaa 140000 kruunua eli alle 20000 euroa. Onhan se hyvä olla olemassa, mutta sillä ei elä, Ingilä sanoo.

Ingilä pyytää kuningasrapua ympärivuotisesti: 500 kiloa kerrallaan esimerkiksi syyskuussa, helmikuussa, huhtikuussa ja kesällä. Talvella ravuista saa parhaan hinnan, koska silloin niitä on vähemmän saatavilla.

Lohikausi alkanut heikosti Pohjois-Norjassa

Villilohen verkkokalastus alkoi kesäkuun alussa. Ingilän mukaan saaliit ovat toistaiseksi jääneet pieniksi.

– Kyllä se on huono startti ollut tänä vuonna, paljon huonompi kuin viime vuonna. Se voi olla, että lohi kiertää vuonossa eikä tule rantaan. Se riippuu paljon säästäkin, pitää tuulla rantaan päin. Nyt on ollut tyventä.

Kalastajat saavat verkkokalastaa lohta vain kaksitoista päivää vuodessa, mikä vaikeuttaa hyvän saalismäärän saavuttamista. Taloudellista tilannetta vaikeuttaa myös kassi- eli kasvatuslohen suuret tuotantomäärät. Villilohen puolet parempi hinta kuitenkin auttaa kalastajia.

Turska ja turismi kalastajan tärkeimmät saaliit

Kalastajan elanto kertyy turska-, kuningasrapu- ja lohisaaliista. Näistä tärkein on turska, jonka vuosikiintiö on 50 000 kalaa. Kruunuissa se tarkoittaa 500 000 kruunua, jos kiintiön saa täyteen.

– Turska se on pääkalastuskohde. Sitä on ihan kauheasti Norjassa, mutta se ei välttämättä tule tänne ylös asti. Jos saamme 40 000 kiloa, se on jo hyvä. Pyydämme verkoilla, talvella alamme ja keväällä lopetamme. Se loppuu, kun kala lähtee vuonosta pois.

Unohtaa ei sovi myöskään turistien merkitystä elannolle. Ingilä vie turisteja sekä ravustamaan että kalastamaan. Turisteista 98 prosenttia on suomalaisia, etenkin eteläsuomalaisia. Lisäksi on norjalaisia ja keskieurooppalaisia.