Loppu lähisuhdeväkivallalle – toimiva keino laajempaan käyttöön

Useiden viranomaisten ja järjestöjen tiivis yhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi lähisuhdeväkivallan lopettamiseen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yli 90 prosenttia apua pyytäneistä on saanut lopun väkivallalle.

terveys
Kaupungin ja poliisin edustajia pöydän ääressä tiedotustilaisuudessa.
Kaupungin ja poliisin työntekijät kertoivat hyvistä kokemuksista lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa.Yle / Heikki Haapalainen

Parisuhdeväkivallasta kärsiviä on kahden vuoden ajan autettu Marak-toimintamallilla (siirryt toiseen palveluun). Iso-Britanniasta peräisin olevan mallin perusajatus on, että moniammatillinen ryhmä pohtii keinot ja tekee suunnitelman, kuinka väkivalta saadaan loppumaan. Viranomaisten, kaupungin työntekijöiden ja järjestöjen tiivis yhteistyö on tuonut hyviä tuloksia. Koko maassa noin 80 prosenttia autetuista tapauksista on vapautunut väkivallasta.

– Olemme löytäneet oikeat kumppanit ja olemme saaneet hyviä tuloksia. Tällä mallilla pystymme puuttumaan ja ehkäisemään ennalta henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, poliisipäällikkö Taisto Huokko Itä-Suomen poliisista kertoo tyytyväisenä.

Pohjois-Karjalassa toimintaa on ollut kahden vuoden ajan. Tuona aikana on käsitelty 53 tapausta, mikä on ennätys koko maassa. Myös tulokset ovat hyviä. Jopa 91 prosenttia autetuista ei ole ilmoittanut enää väkivallasta.

– Väkivaltaa on hyvin erilaista. On fyysistä, henkistä, seksuaalista ja myös kunniaväkivaltaa. Näiden kaikkien pysäyttämiseen Marak-malli sopii, kertoo rikoskomisario Antti Arponen Itä-Suomen poliisista.

Iso joukko yhdessä löytää ratkaisun

Lähisuhdeväkivalta tulee usein ilmi jonkun muun asioinnin, kuin poliisilla käynnin yhteydessä. Harva ottaa asiakseen yhteyttä kertoakseen kärsivänsä väkivallasta tai sen uhasta, vaan usein asia tulee ilmi esimerkiksi toimeentulotukiasioissa. Eri alojen työntekijöitä onkin koulutettu huomaamaan väkivallan merkkejä.

Olemme löytäneet oikeat kumppanit ja olemme saaneet hyviä tuloksia.

Taisto Huokko

Mallissa on tärkeää, että avun tarvitsija saa laaja-alaisen asiantuntijajoukon ratkomaan ongelmaansa yhdellä ilmoituksella. Kun ihminen ilmoittaa tai hänen elämästään huomataan väkivaltaa, henkilön itsensä suostumuksella tehdään arviointi hänen tilanteestaan.

Arviointiin käytetään lomaketta, jonka avulla tilanteen vakavuus selvitetään. Jos tilanne todetaan vakavaksi, ihmisen auttamiseksi kokoontuu työryhmä. Ryhmän kokoonpano vaihtelee alueittain, mutta esimerkiksi Joensuussa koolle tulee mittava joukko.

– Työryhmässä on edustaja poliisilta, turvakodista, päivystyksestä, lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä, mielenterveyspalveluista, perusterveydenhuollon palveluista ja päihdetyöstä. Kriisikeskus ja perheasiain neuvottelukeskus ovat myös mukana sekä Rikosuhripäivystys. Paikalla ovat aina nämä kaikki, kertoo projektipäällikkö Hanna Myllylä.

Myllylä jatkaa, että työntekijät tulevat mielellään paikalle, koska toiminta on todettu tehokkaaksi.

– Työ oikeasti tuottaa tulosta, jolloin motivaatio osallistua työskentelyyn on korkea. Ihmiset raivaavat täysiin kalenterihinsa tilaa, että pääsevät paikalle.

Vaikka koolla on iso joukko, toiminta ei niele rahaa. Plussan puolelle jäädään paitsi auttamisessa, myös kuluissa. Säästöt tulevat siitä, että ihmisen ongelma ratkeaa, eikä erilaisia palveluita tarvitse enää käyttää.

Hyvin suuressa osassa tapauksista väkivalta on ollut toistuvaa ja fyysistä.

Hanna Myllylä

– Marak-toiminnasta itsessään ei tule kuluja, tietysti jokainen on oman työnsä ohessa siinä. Me emme maksa palkkakuluja. Kyllä säästöt on suuremmat kuin tästä aiheutuvat kulut. Puhumattakaan siitä, mikä on yksilön oman elämänlaadun parantuminen siinä, kun saadaan lähisuhdeväkivalta loppumaan, Myllylä selittää.

Tähän mennessä kaikki Marak-prosessin läpi käyneet avun tarvitsijat ovat olleet naisia. Muutama mies on arvioitu, mutta he eivät ole halunneet apua tällä mallilla. Autettujen ihmisten elämästä löytyy paljon yhteisiä piirteitä.

– Hyvin suuressa osassa tapauksista väkivalta on ollut toistuvaa ja fyysistä. Lisäksi mukana on hyvinkin rajua ja kuvailevaa väkivaltaa. Esimerkiksi sellaista, että mitä sinulle käy jos eroamme tai mitä lapsille tapahtuu, jos sinä eroat minusta. Tyypillisesti on myös hyvin vahvaa kontrollointia esimerkiksi muiden ihmisten tapaamisessa ja yhteydenpidossa, Myllylä kuvailee tyypillistä tapausta.

Marak-toimintaa on Suomessa yhdellätoista kaupunkiseudulla. Nyt malli laajenee esimerkiksi Etelä-Savossa. Maakuntakeskus Mikkelissä toimintaa on jo, mutta elokuussa Marak-ryhmät perustetaan Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Silloin Marak-toiminta on koko Etelä-Savon asukkaiden saatavilla.

KORJATTU 11.6.2014 klo 16:42: Projektipäällikön nimi on Hanna Myllylä, ei Hanna Myllynen.