Mitä hyötyä tai haittaa Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle? – Tätä mieltä ovat asiantuntijat

Tutkijoiden mukaan Nato-jäsenyys voisi toimia pelotteena mahdollisessa konfliktissa. Siitä, paljonko jäsenyys maksaisi, tutkijat ovat eri linjoilla.

Kotimaa
Charly Salonius-Pasternak
Arto Nokkala (vas), Hanna Ojanen ja Charly Salonius-Pasternak.Yle

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomi hyötyisi puolustusliitto Natoon liittymisestä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

– Se alleviivaisi Suomen länsi-identiteettiä niille, joille se on tärkeää. Ukrainan kriisin suhteen Nato-jäsenyys nähdään arvovalintana länteen, miettii Salonius-Pasternak jäsenyyden hyötyjä.

Hänen mukaansa Suomi toimii jo nyt paljon Naton kanssa yhteistyössä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, mutta erona jäsenyyteen on se, ettei Suomi pääse päättämään suurista linjoista edes operaatioiden suhteen.

Sekä Salonius-Pasternak että vapaa tutkija Arto Nokkala ovat kuitenkin sitä mieltä, että Suomen on joka tapauksessa vastattava omasta puolustuksestaan, oli puolustusliiton jäsen tai ei.

Nokkalan mukaan Suomi saattaisi hyötyä jäsenyydestä hyökkäystä ehkäisevänä pelotteena, jos kriisi olisi vakava. Hänen mukaansa Suomi voi kuitenkin pitää yllä riittävän puolustuskyvyn ilman Nato-jäsenyyttäkin.

– Se (Nato-jäsenyys) sisältäisi mahdollisuuden, että hyökkäystä Suomeen harkittaisiin kaksi kertaa pitempään, koska silloin voisi saada muutkin jäsenet niskaansa. Suomen joutuminen yksinään hyökkäyksen kohteeksi on kuitenkin epätodennäköistä, vaikka Suomi ei olisikaan Naton jäsen, pohtii Nokkala.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Tutkijoiden mielestä mustia pilviä Suomen ylle Nato-jäsenyyttä mietittäessä tuo Venäjä.

Tampereen yliopiston tutkijan, Jean Monnet -professorin Hanna Ojasen mukaan mahdollisessa Nato-jäsenyydessä olisi uhkakuvana, miten Suomi voisi osallistua muiden Nato-maiden puolustamiseen esimerkiksi Baltiassa, jos jokin kriisi yllättäisi.

Naton 5. puolustusartiklaan sisältyy ajatus siitä, että jos yhtä Nato-valtiota kohtaan hyökätään, tarkoittaa se, että hyökätään kaikkia Nato-maita kohtaan.

– Itse puolustusartikla on väljästi laadittu. Siinä todetaan, että Nato-maat lähtevät apuun, mutta valtio voi kuitenkin itse päättää osallistumisesta avunanto-operaatioon. Suomen pitäisi löytää oma tapansa auttaa esimerkiksi Baltiassa ilman, että Venäjä hermostuu, Ojanen pohtii.

Salonius-Pasternakin mukaan Venäjän reaktiot eivät ole ennustettavissa, jos Suomi joskus liittyisi puolustusliittoon. Hän arvelee, että jonkinlaista sotilaallista sapelinkalistelua voisi syntyä.

– Venäjän näkökulmasta peli olisi tavallaan menetetty siinä vaiheessa kuin Suomi olisi jäsen, jos Suomi joskus liittyisi jäseneksi. Uskon, että jollakin aikataululla molempien intresseissä olisi palata normaaliin kaupankäyntiin, Salonius-Pasternak sanoo.

Arto Nokkalan mukaan Natoon liittymisen riskit liittyvät nimeomaan Suomen Venäjä-suhteiden huononemiseen. Hän sanoo, että ilman mitään kriisejäkin se tuntuisi kauppapolitiikassa, koska Venäjä on rajanaapuri ja tärkeä kauppakumppani.

– Kysymyksenä on, joutuisiko Suomi siksi turvaamaan Nato-jäsenyyteen muita enemmän. Suomen toimintakyky tavallaan kapenisi, Nokkala miettii.

Ojanen ja Salonius-Pasternak tuovat esiin, että Suomen olisi puolustusliiton jäsenenä otettava kantaa uusiin, poliittisesti ehkä kiperiinkin kiistakysymyksiin. Tilanne on heidän mukaansa samanlainen kuin Suomen liittyessä EU:hun.

– Kyseessä on tavallaan yksi lisäpaikka, missä voi joutua ottamaan julkisesti kantaa asioihin. Jos Suomi olisi päässyt YK:n turvaneuvostoon, olisi Suomen ollut pakko äänestää jonkin asian puolesta tai vastaan. Suomi joutuu tekemään tätä jo EU:n sisällä. Sitten aina välillä kysytään kuka tätä asiaa nyt hidasti, selvittää Salonius-Pasternak.

Paljonko jäsenyys maksaisi?

Ulkoministeriön seitsemän vuotta sitten tekemän Nato-selvityksen mukaan jäsenyys maksaisi Suomelle vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. Summa koostuisi jäsenmaksusta ja sen lisäksi tulevista henkilöstökuluista, ilmenee selvityksestä.

Tämän lisäksi kustannuksia tulisi hankkeista, joihin Suomi osallistuisi. Suomalaista sotilashenkilöstöä Naton komentorakenteessa työskentelisi arvion mukaan noin sata ihmistä.

Puolustusministeriöstä arvioidaan, että vuoden 2007 raportin luvut ovat yhä oikeansuuntaisia. Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 2,7 miljardia euroa.

Charly Salonius-Pasternakin mukaan jäsenyydestä koituvat kustannukset eivät olisi este jäsenyydelle.

– Summa on samaa luokkaa kuin Afganistanin operaatioon osallistuminen, hän pohtii.

Arto Nokkala on asiassa eri mieltä. Hän arvioi, että jäsenyys kustantaisi vuosittain noin 80-100 miljoonaa ensimmäisten kymmenen jäsenvuoden aikana. Hän perustaa arvionsa jäsenyydestä tehtyihin erilaisiin laskelmiin.

– Summa riippuu paljolti siitä, kuinka paljon tulisi infrastruktuurikustannuksia. Jos puolustusbudjetti pysyisi samana kuin nyt, niin silloin se suhteellisesti heikentäisi puolustuskykyä ja pitäisi luottaa enemmän Naton apuun, sanoo Nokkala.

Nokkalan mukaan Nato-jäsenyys vaatisi Suomelta selvää korotusta puolustusbudjettiin. Hänen mukaansa määrärahoja pitäisi lisätä vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa jo lähivuosina ilman Natoon hakeutumistakin.

– Summa saattaisi vielä kasvaa, jos Suomen Nato-jäsenyys lisäisi Venäjän varustautumista, hän sanoo.