Onko sinun järvesi nimi Suomen yleisin?

Suomen tuhansista järvistä yleisin järven nimi on Saarijärvi. Järvien nimien ikää on usein mahdotonta määritellä.

luonto
Kivijärvi
Olli Aimola / Yle

Suomen yli hehtaarin kokoisista järvistä yleisimmät järvien nimet ovat Saarijärvi, Särkijärvi, Pitkäjärvi, Kivijärvi ja Syväjärvi. Tämä selviää Suomen Ympäristöhallinnon järvirekisteristä.

Jos taas alkuosaksi hyväksytään valkea-sanan eri murremuodot, niin yleisin olisi Valkeajärvi. Näin laski jo 1980-luvulla professori, nimistötieteilijä Eero Kiviniemi. Tällöin tähän nippuun kuuluisivat mm. Valkeajärvi, Valkiajärvi ja Valkjärvi.

Lampi vai järvi?

Lampea on usein pidetty pienenä, ja järvi on sitä isompi. Rajanveto lammen ja järven välillä on kuitenkin vaikeaa. Se riippuu asuinalueesta ja vesistöjen määrästä alueella.

– Järvi-Suomessa isotkin - jopa parin kilometrin mittaiset - vedenkohoumat voivat saada lampi-loppuisen nimen, kertoo professori Eero Kiviniemi.

Sen sijaan Länsi-Suomessa, jossa vesistöä on vähemmän, samankokoinen vesialue on saanut järvi-loppuisen tai vesi-loppuisen nimen.

Lampi-loppuisista nimistä yleisimmät ovat järvirekisterin mukaan Mustalampi, Ahvenlampi, Haukilampi, Särkilampi ja Kuikkalampi.

Järvien nimet kertovat historiastamme

Järvirekisterin mukaan Suomessa on 198 Saarijärveä, Särkijärviä on 178, Pitkäjärviä 172, Kivijärviä 121 ja Syväjärviä 108. Rekisterissä ovat mukana kaikki yli hehtaarin kokoiset vesialueet.

Professori Erkki Kiviniemen mukaan nimeämisperusteen oivaltaa usein, kun kävelee rannalla.

- Kun kävelee sinne rantaan ja katselee järvelle, saattaa ymmärtää aika usein miksi järvi on Kivijärvi tai Saarijärvi.

- Paikannimet ovat menneen ajan puhetta paikoista.

professori Eero Kiviniemi

Aina nimeämisperuste ei kuitenkaan ole niin selvä, kuin voisi kuvitella. Esimerkiksi Särkijärven voisi kuvitella olevan sellainen järvi, jossa on paljon särkiä. Näin kuitenkaan professori Kiviniemen mukaan välttämättä ole.

- Särjen kutu oli muinoin hyvin tärkeä asia, ja jos jossain järvellä sai keväällä särjen kudun aikaan tavattomasti särkiä suolaan, niin se antoi aiheen nimetä järvi Särkijärveksi. Nimi viittaa siis särjen pyyntiin.

Suomen järvet ovat yleensä varsin matalia. Eero Kiviniemi kertoo, että jos jokin järvi oli muihin järviin verrattuna syvä, niin siellä saattoi olla erilainen kalakanta, ja se antoi aiheen nimetä järvi Syväjärveksi.

Nimien ikää vaikea määritellä

Järvien nimet saattavat olla hyvinkin vanhoja. Toisaalta järvien nimi on saattanut vuosisatojen aikana muuttua. Jos paikalta on asutus hävinnyt, on järven nimikin kadonnut. Seuraavat asukkaat vuosikymmenten tai -satojen jälkeen ovat nimenneet sen uudelleen.

- Paikannimet ovat menneen ajan puhetta paikoista. Ne pitäisi vaan osata tulkita oikein ja se on joskus aika vaikeata, kertoo professori Eero Kiviniemi.

Usein ihmisillä on omia selityksiä järvien nimille. Professori Kiviniemi on kuullut, että Oijärvi olisi syntynyt siten, kun alueen ensimmäiset asukkaat ovat huutaneet: "Oi, järvi näkyy". Kyseessä on kuitenkin Ojajärvi. Samoin Heijärvi on oikeasti Heinäjärvi.

– Nimet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Jos nimen alkuperää ei tiedetä, niin sitten se keksitään itse.

Inari, Saimaa ja Päijänne ovat hyvin vanhoja

Professori Eero Kiviniemi kertoo, että kielitieteilijöillä on erilaisia keinoja yrittää saada selville järvien nimien ikää. Nimessä voi olla jokin vanha suomen kielestä jo kadonnut sana. Järven nimessä voi myös olla edelleen sellainen maastonmuoto, joka on jo kadonnut vaikkapa vedenlaskun myötä. Maastonmuoto on kuitenkin jäänyt nimeen.

Nimet syntyvät aina johonkin tarpeeseen nimetä paikka tai erottaa se jostain toisesta samankaltaisesta.

- Voidaan sanoa, että nimet ovat vähintään yhtä vanhoja kuin alueen asutus tai alueen nautintaoikeus.

Suuri osa pienien järvien nimistä on suhteellisen nuoria. Noin muutama sata vuotta.

Sen sijaan suurien järvien nimet, kuten Päijänne, Saimaa, Laatokka ja Inari ovat ikivanhoja.

- Esimerkiksi Inari on sellainen nimi, jolle ei ole löytynyt selitystä minkään tunnetun kielen pohjalta.

Tuhansia nimettömiä järviä

Huomattava osa Suomen järvistä on nimettömiä. Niistä on järvirekisterin mukaan peräti 13 724. Erilaisia järvien nimiä on yli 20 000.

Katso Järviwikistä (siirryt toiseen palveluun) kuinka monta kaimaa järvelläsi on.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus