Posso on rakas, ohut ja rapea

Kotkalaisen perinneherkun nimi hämmentää ulkopaikkakuntalaisia. Munkkipossu on koko maassa tunnettu nimitys sokeriselle herkulle. Posso on harvalle tutumpi, mutta kotkalaisille korvaamaton makupala.

ilmiöt
Possoihin laitetaan omenahilloa ennen paistamista.
Possoihin laitetaan omenahilloa ennen paistamista.Ville Makkonen / Yle

Kotkalaisen Leistin leipomon yrittäjä Antti Muuri arvelee pyöritelleensä vuosien varrella miljoonia possoja. Sokeripalleron historia Kotkassa on pitkä. Possoja on pyöritelty merenrantakaupungissa ainakin 1940-luvulta saakka.

– En tiedä kuka perinteen on Kotkassa aloittanut. Meidän leipomossa tehdään edelleen posso samalla reseptillä kuin 70 vuotta sitten leipomon perustajakin, mutta muitakin reseptejä löytyy. Välillä kaupungissa kiistelläänkin siitä, että mikä on se alkuperäinen ja paras posso-ohje, naurahtaa Muuri.

Possu on painava ja paksu, posso ohut ja rapea

Nimitys posso hämmentää monia ulkopaikkakuntalaisia. Munkkipossu kun on se koko valtakunnassa tunnettu nimitys vastaavalle herkulle. Vai onko munkkipossu sama asia kuin posso?

– Munkkipossu on paksu ja painava, mutta posso on ohut ja rapea. Munkkipossutaikina on vähän niin kuin pullataikina, mutta posso tehdään todella löysästä taikinasta, joka kaulitaan hyvin ohueksi. Siitä johtuu posson rapeus ja se oikea maku, Muuri kuvailee.

Muuri ei tiedä syytä posson menestykselle.

– Kai se on vain siirtynyt sukupolvelta toiselle. Torille on viety pienestä pitäen ja saatu käsiin se kuuma posso. Siihen on kai vaan totuttu.

Posso on edelleen kotkalaista käsityötä. Possokonetta ei toistaiseksi ole kehitetty.

– Ja hyvä niin. Kyllä se posson salaisuuskin taitaa osittain olla tekijäporukan hyvä henki, Muuri toteaa.