yle.fi-etusivu

Valajärvi pysyy loistokunnossa, jos kaikki kantavat siitä vastuuta

Kirkas Valajärvi Janakkalan ja Rengon rajoilla on seudun järvistä vedenlaadultaan parhain. Suomen toiseksi vanhin suojeluyhdistys kantaa siitä jatkuvaa huolta, jotta järven tila pysyisi hyvänä myös seuraavat 10 000 vuotta. Mökkiläisten jätevesiasioiden pitää olla kunnossa. Suo-ojien vesi suodattuu sepelin läpi.

luonto
Valajärven rannalla suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Koskinen (oik.) ja hallituksen jäsen Jukka Lehtonen
Nina Keski-Korpela / Yle

Janakkalan ja Rengon rajoilta Vähikkälän kylästä löytyy Hämeenlinnan alueen järvistä vedenlaadultaan parhain, kirkasvetinen Valajärvi. Kolmen ja puolen neliökilometrin laajuinen, melko matala järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön latvajärviin ja se laskee Ollanojaa pitkin Kaartjoen kautta Haapajärveen.

Valajärvi on saanut nimensä vanhasta kalanpyydyksestä eli vatasta. Hämäläinenhän menee tietysti valalle eikä vadalle.

Valajärven suojeluyhdistys on Suomen toiseksi vanhin vesiensuojeluyhdistys, ja työ järven hyväksi on tuottanut tulosta. Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Koskinen Espoosta on viettänyt mökkielämää Valajärven äärellä jo 60 vuotta.

– Joka vuosi oppii uusia juttuja ja uusia ihmisiä tapaa täällä järvellä. Järvi on ollut paikoillaan jo 12 000 vuotta. Täällä työkiireet unohtuvat, täällä on aivan oma, sielua rauhoittava elämänsä.

– Syksyn pimeydessä, kun kaupungin vilinästä tullaan ja laitetaan takkaan tuli ja luetaan lehteä, niin se rentouttaa, yönsä nukkuu täällä niin paljon paremmin.

Järven rannoilla on noin 130 mökkiä ja yksi vakituinen asuinpaikka, kertoo hämeenlinnalainen Jukka Lehtonen.

– Tulin tänne vaimon tuomana ja lähes asustamme hänen entistä kotitaloaan. Hämeenlinnassa vietetään ehkä kolmasosa vuoden öistä. Tämä irrottaa työkuvioista ja talvisena kirkkaana yönä täällä tähtitaivas on sellainen, ettei sitä enää kaupunkilainen koe.

Aktiivista työtä järven hyväksi

Järvi on tärkeä paitsi mökkiläisille, myös sen villille asujaimistolle. Eläinhavaintoja riittää, kertoo Koskinen.

– Meillä asustaa uroskarhu, josta on havaintoja viime viikonlopultakin. Paljon ilveksiä ja fasaaneja, kettuja vähän, minkkejä juoksee pitkin rantaa ja koetamme niitä pyydystää. Järvessä on mukava kalakanta, haukia, ahvenia, siikaa, muikkua ja viime syksynä laitoimme koemielessä muutaman järvitaimenen tänne, jos se viihtyisi täällä.

– Me olemme yli 40 vuotta mitanneet vedenlaatua, ja näkösyvyys on 2,5-3 metriä ollut jo monta vuotta. Viime syyskuussa saimme parhaimmat vedenlaatupisteet kaikista Hämeenlinnan alueella olevista järvistä. Siitä kiitos mökkiläisille, joiden jätevesiasiat ovat kunnossa. Vedenlaatu on ollut samanoloinen varmaan jo 10 000 vuotta, välillä on vaihteluja, kuten sinilevää, ja se kuuluu järven luonteeseen.

Koskisen mukaan järven mökkiläisyhteisö on aktiivinen.

– Pidämme kesäkauden päättäjäiset elokuun viimeisenä viikonloppuna, eli muikkubileet, joissa on noin 130-140 ihmistä, lähestulkoon jokainen mökkiyhdyskunta edustettuna.

Järven vedenlaatu halutaan edelleen pitää hyvänä.

– Olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta suo-ojien sepelipatoihin, sepeli suodattaisi suolta tulevan veden. Sellainen on ollut käytössä jo neljä vuotta toisessa päässä järveä, ja mittaustulosten mukaan pato parantaa vedenlaatua. Hyvin yksinkertaisilla jutuilla koetetaan vaalia veden laatua.

– Vaalitaan yhdessä tätä järveä ja hoidetaan sitä järkevällä tavalla, kehottaa Koskinen.