Tutkimus: Kunnallispolitiikan takia Tukholma tiivistyy ja Helsinki leviää maalle

2000-luvulla suurin osa pääkaupunkiseudulle muuttaneista on asettunut asumaan ydin-Helsingin ulkopuolelle. Tukholmassa puolestaan kaupungin ydin kasvaa eniten.

Kotimaa
Helsingin seudun ja Tukholman seudun väestönkasvun jakautuminen alueellisesti vuosina 2000–2010.
Juha Rissanen/Yle

Suomi ja Ruotsi ovat jatkuvasti kilpasilla keskenään. Ruotsi voittaa Suomen Euroviisuissa ja jalkapallossa. Tänään julkaistun Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) ruotsalaiset ovat osanneet rakentaa myös pääkaupunkinsa paremmin.

Molemmat maat haluaisivat rakentaa tiiviin kaupungin, koska se on kaikkein edullisinta. Metro tai paikallisjunien kiskot tulevat halvemmaksi, jos etäisyydet ovat lyhyitä ja käyttäjiä paljon. Tiivis ydinkaupunki tarkoittaa vähemmän autoja eli vähemmän ruuhkia. Maalla asuvatkin hyötyvät. Tiivis kaupunki on myös ympäristöystävällinen. Tiiviissä kaupungissa työmatkat ovat lyhyempiä kuin hajanaisessa.

Tutkimuksen mukaan Tukholma on kuitenkin ollut tässä selvästi Helsinkiä etevämpi.

Tukholmassa kasvaa ydinalue, Helsingissä reuna-alueet

2000-luvulla vain pieni osa Helsingin uusista asukkaista asettui asumaan ydinkaupungin alueelle. Suurin osa muutti esimerkiksi Espooseen, Vantaalle tai Keravan suuntaan.

Sama kehitys on nähtävissä myös työpaikoissa. 2000-luvulla Helsingin keskustan työpaikkojen määrä on vähentynyt 13 prosenttia samaan aikaan kun reunavyöhykkeen työpaikkojen määrä on lisääntynyt 16 prosentilla.

Vastaavasti autojen suhteellinen määrä kasvaa Helsingissä, kun se on Tukholmassa kääntynyt laskuun. Tukholman läänissä oli vuonna 2010 alle 400 autoa tuhatta asukasta kohti. Helsingin seudulla vastaava luku oli lähes 500.

Tukholmassa on seutuhallinto, Suomessa riidellään kuntaliitoksista

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan tiiviille Tukholmalle on kolme syytä. Tärkein niistä on kunnallispolitiikka.

  1. Tukholman seudulla on pieniä kuntia mutta yksi iso seutuhallinto, joka säätelee maankäyttöä. Suomessa sen sijaan on pitkään taisteltu siitä, onko kuntien pakko yhdistyä.
  2. Tukholmassa on otettu käyttöön ruuhkamaksut. Pyöräilymahdollisuuksia on parannettu.
  3. Ruotsalaisilla on ollut selkeä visio pääkaupunkiseutunsa kehittämisestä ja visiota on toteutettu Helsinkiä nopeammin.