1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tutkija: "Karjala on myös illuusio"

Tutkijan mukaan Karjala-puheessa korostuu tänä päivänä markkinointi, ei niinkään poliittiset tavoitteet. Rajantakaiseen Karjalaan kohdistetaan edelleen unelmia, jotka elävät esimerkiksi iskelmämusiikin sanoituksissa.

Kuva: Wikimedia Commons

Karjalassa paistoi aina aurinko ja käetkin kukkuivat kauniimmin. Rajantakaista Karjalaa mystifioidaan, vaikka se ei ole ollut osa Suomea enää vuosikymmeniin. Yliopistotutkija Simo Häyrynen Joensuun yliopistosta kertoo, että rajantakaisella Karjala-nostalgialla on pitkä historia, ulottuen aina Kalevalan julkaisuhetkeen.

–Paitsi että Karjala on todelliset alueet, todellinen kansa, todellinen kieli, se on lisäksi myös illuusio. Eri ihmisille hyvin erilainen, tutkija kuvailee.

Yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa mielikuviin

Mielikuvat Karjalasta ovat vaihdelleet sukupolvittain. Nuoremmalla sukupolvella ei ole todellisia kokemuksia rajantakaisesta, vaan mielikuvat ovat välittyneitä. Rajantakaisessa Karjalassa eläneen sukupolven muistoissa Karjala taas pysyy muuttumattomana.

–Karjala on aina sellainen, kuin se oli silloin ennen sotia ihmisten puheissa, tutkija kertoo.

Myös yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut. Tiukka tilanne itänaapurin kanssa on lisännyt nostalgisointia.

– Karjalaa on nostalgisoitu tällaisena Suomen aitona alkukotina, tai jonkinlaisena lähtökohtana, kulttuurisena perusvarantona, tutkija jatkaa.

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen nostalgia on jäänyt elämään laulujen sanoituksiin. Tutkija näkee muutoksen myös puhetavoissa. Tänä päivänä Karjalasta puhutaan lähinnä markkinointimielessä. Poliittista "Karjala takaisin –puhetta" kuulee tutkijan mukaan enää harvoin. Myös markkinointikuvastoissa on tapahtunut samankaltaista muutosta: moderni estetiikka on korvannut aiemmin yleisen jopa revanssihenkisen, kaipuun ja surumielisyyden estetiikan, joka on liitetty luovutettuun Karjalaan.

Mystinen Karjala kiinnostaa suomalaisia ympäri maata

Karjalan Liitto perustettiin aikoinaan ajamaan evakoiden asiaa. Tänä päivänä liitto voi edelleen hyvin. Suurin osa nykyisistä jäsenistä on evakoiden sukulaisia, tai sukulaisten puolisoita. Toiminnanjohtajan Satu Hallenbergin mukaan liiton toiminta kiinnostaa kuitenkin myös niitä, joilla ei ole minkäänlaisia sukujuuria Karjalaan.

–Karjalan Liittoon tulee tuhansia uusia jäseniä vuosittain. Se mikä meissä kiinnostaa, on se missä olemme erilaisia kuin toiset. Karjalaisuudesta löytyy erilaisia piirteitä, esimerkiksi runolaulu, Hallenberg kertoo.

Myös Karjala-lehden toimitusjohtaja Markus Rissanen on huomannut, että karjalainen kulttuuri kiinnostaa ympäri Suomea. Pienillä paikkakunnilla Karjalaseura on yleensä hyvin aktiivinen kulttuuriseura. Rissasen mukaan Etelä-Karjala tarvitsisi kuitenkin lisää markkinointia.

– Meillä on hyvin vankka, omanlainen historiamme, johon liittyvät kulttuuriset pirteet kuten ruoka, musiikki ja kädentyöt. Ulkoa päin katsottuna se on aivan huikea asia, Rissanen kertoo.

Rissasen mielestä nyt olisikin aika kääntää muun Suomen katseet rajantakaisesta Karjalasta Suomen Karjalaan.

–Meidän tehtävämme on viestittää, että Karjalaa on tälläkin puolella, Rissanen sanoo.