Työryhmä tyrmää passirekisterin sormenjälkien poliisikäytön

Ongelma on se, että passien sormenjälkitietojen keräämisen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut ihmisten tunnistaminen ja asiakirjojen aitouden varmistaminen – ei rikosten torjunta.

Kotimaa

Passien sormenjälkitietoja ei voida käyttää rikosten torjunnassa, linjaa sisäministeriön työryhmä. Syynä on se, että rikosten torjunta ei ole ollut passirekisterin alkuperäisenä käyttötarkoituksena.

Työryhmän puheenjohtajana toimineen sisäministeriön poliisiosaston neuvottelevan virkamiehen Johanna Karin mukaan työryhmän linjaus perustuu perustuslakivaliokunnan kantaan.

Valiokunnan mukaan sormenjälkien hyödyntäminen rikosten torjunnassa vaatisi selkeän yhteyden passirekisterin alkuperäisen käyttötarkoituksen eli tunnistamisen ja rikosten torjunnan välillä.

– Tästä tuli meille kompastuskivi. Tällaista yhteyttä ei löydetty, Kari selittää.

Työryhmä luovutti raporttinsa sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.) tänään perjantaina.

Osa työryhmän jäsenistä oli kuitenkin sitä mieltä, että perustuslakivaliokunnan linjausta voitaisiin tulkita löysemmin ja passirekisterin käyttö rikosten torjunnassa saattaisi olla mahdollista. He jättivät eriävän mielipiteen työryhmän raportista.

Karin mukaan asiaa ei olla kuitenkaan selvittämässä enempää ainakaan tällä hallituskaudella.

Suomen lainsäädännössä on EU-oikeutta tiukempia ehtoja perusoikeuksien rajoittamiselle. EU-lainsäädännössä sormenjälkien hyödyntäminen rikosten torjunnassa on rajoitetusti mahdollista.