Tappajaetanaa vastaan voi taistella

Asiantuntijoiden mukaan espanjansiruetanan, eli tappajaetanan torjunnassa ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Uutta toivoa antaa kuitenkin hiljattain avattu nettiportaali, jossa etanalöydöksistään voi ilmoittaa.

Kotimaa
Espanjansiruetana.
Espanjansiruetana.Yle

Tuhatviisisataakahdeksan. Niin monta espanjansiruetanaa riihimäkeläinen Kari-Veli Lehtonen keräsi viime kesänä. Se oli varsinainen etanakesä – Riihimäen kadut täyttyivät ennennäkemättömistä nilviäismassoista. Tänä vuonna etanakausi ei vielä ole ehtinyt kunnolla käynnistyä. Siitä huolimatta Lehtonen on jo poiminut pihastaan ja teiden varsilta pian tuhat tuholaista.

– Kyllähän se harmittaa, kun tuntuu että ne vaan lisääntyvät ja lisääntyvät. Olin hiljattain käymässä Naantalissa ja sielläkin vilkuilin jatkuvasti tien vierustoja että onko etanoita, onko. Tulevat kohta jo uniinkin.

Espanjansiruetana on Etelä-Euroopasta Suomeen kulkeutunut vieraslaji. Ensimmäiset havainnot tehtiin Ahvenanmaalla vuonna 1990, mutta nykyään niitä tavataan jo Kiimingissä asti. Etanainvaasio on ihmisen aikaansaannosta, ne nimittäin leviävät kasvintaimien ja maansiirtojen mukana. Etanoita voi nähdä sankoin joukoin erityisesti kauppapuutarhojen läheisyydessä.

Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

- Usein ne kulkevat naapurilta toiselle kun annetaan kasveja. Eikä silloin mielessä todellakaan käy että nyt ollaan samalla siirtämässä myös espanjansiruetanoita, kertoo Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliiton vierastyöryhmästä.

Syövät kaikkea mansikoista koirankakkaan

Espanjansiruetana tunnetaan myös kansanomaisesti tappajaetanana. Nimi juontuu siitä, että niillä on tapana syödä kuolleita lajitovereitaan. Toistensa lisäksi etanat syövät oikeastaan melkein mitä hyvänsä. Niille kelpaavat niin koriste- kuin hyötykasvitkin, jopa koirien ulosteet.

- Muissa pohjoismaissa on ilmoitettu, että jopa puolet mansikkasadosta saattaa mennä etanoiden suihin. Voi sitten kuvitella, mitä tapahtuu kotipihan raparpereille ja salaateille. Kyllähän ne kuluja aiheuttavat, Seppälä sanoo.

Tuhoisan ahmimisen lisäksi etanat kiusaavat puutarhureita jättämällä jälkeensä paksua ja liukasta limaa, joka tuntuu ikävältä paljaan jalan alla.

Koska etanat syövät kuolleita lajitovereitaan, ei niiden raatoja saa jättää ulos lojumaan. Kuolleet etanat on paras sulkea tiiviisti muovipussiin ja hävittää sekajätteen mukana. Näin eloon jääneet yksilöt eivät saa raadoista lisää pontta munimiseen.

Kari-Veli Lehtonen suosittelee etanoiden keräämiseen pinsettejä tai hammastikkuja. Kierrekorkillisesta maitopurkista saa hyvän etanasäiliön.

- Kourallinen merisuolaa tainnuttaa etanat, niin että ne eivät kiipeä purkista ulos vaikka korkki jäisikin auki.

Älä murhaa ukkoetanaa!

Espanjansiruetana saattaa mennä helposti sekaisin ukkoetanan kanssa. Ukkoetanaa ei kuitenkaan pidä hävittää, sillä se on kotoperäinen laji. Ukkoetana viihtyy metsäisemmissä maisemissa kuin ihmisasutuksen liepeille limaansa levittävä serkkunsa, eikä siitä siis ole ihmiselle haittaa.

Grafiikka.
Stina Tuominen / Yle

Täysikasvuinen ukkoetana on espanjansiruetanaa suurempi. Se voi kasvaa jopa 18 cm:n pituiseksi, kun taas espanjansiruetana on suurimmillaan 14 cm pitkä. Parhaiten etanat erottaa toisistaan värityksen perusteella. Espanjansiruetanalle on Suomessa ominaista likaisen ruskea, joskus hieman oranssin sävyinen väri. Ne voivat olla myös tumman vihreitä, ja tällöin niillä on mustanpuhuva juova kyljessä. Espanjansiruetanan jalka, eli siis alapuoli on vaalea. Ukkoetana puolestaan on harmaan, mustan ja valkoisen kirjava, ja sen jalan alapinnan reunat ovat mustat.

Ilmoita etanahavaintosi

Hiljattain avatun vieraslajit.fi-portaalin kautta kuka tahansa voi ilmoittaa etanahavainnoistaan. Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämällä sivustolla on esittelyt maamme yleisimmistä ja haitallisimmista vieraslajeista. Oli kyseessä sitten minkki, jättiputki tai tappajaetana, havainnosta kannattaa ilmoittaa.

- Yksittäisten ihmisten ilmoitukset ovat erittäin tärkeitä. Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa, mutta näiden ilmoitusten avulla saadaan kokonaiskuva siitä, mikä tilanne kunkin lajin osalta on. Tämä helpottaa lajien torjuntaa, Markus Seppälä sanoo.

Yksittäiset ihmiset voivat taistella vieraslajeja vastaan myös yhdessä. Viime vuosina on järjestetty talkoita muun muassa jättiputken ja lupiinin kitkemiseksi. Riihimäellä kaupunki on hankkinut etanaroskiksia helpottamaan etananmetsästäjien työtä. Lehtisenkin naapurit ovat lähteneet etananmetsästykseen mukaan.

- Vaikka kyllä ne ensin naureskelivat, kun minä kuljin pitkin ojan pohjia etanoiden perässä.

Vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun)