Suurimmalle osalle koe-eläimistä aiheutetaan lievää tai kohtalaista kipua

Suomessa on julkaistu kansantajuisia tiivistelmiä eläinkokeista viime vuodesta saakka. Alkuvuonna kohtalaista kipua on kokenut noin 17 000 eläintä. Tutkittavan tiedon on oltava sitä arvokkaampaa, mitä enemmän kipua koe tuottaa.

Kotimaa
Valkoisia hiiriä.
Mika Kanerva

Suurin osa eläinkokeista aiheuttaa koe-eläimelle lievää tai kohtalaista kipua, ilmenee Eläinkoelautakunnan eli Ellan julkaisemista tiivistelmistä (siirryt toiseen palveluun).

Ella katsoi, että alkuvuoden kokeista seitsemän tuotti eläimelle kohtalaista kärsimystä. Lievän vakavuusluokan kokeita oli kuusi. Kahdessa kokeessa vakavuusluokkaa ei määritelty.

Lievällä kivulla tarkoitetaan esimerkiksi neulanpistoa, kohtalaisella puolestaan kirurgista toimenpidettä nukutuksessa, kertoo johtava esittelijä Eila Kaliste Ellasta. Kivuliaimpia eli vakavan luokan eläinkokeita ei julki olevissa tiivistelmissä ole yhtään.

– Niitä on kuitenkin ollut muutama, Kaliste sanoo.

– Vakava tarkoittaa todella vakavaa eläimen kannalta.

Tänä vuonna lievää kipua on Ellan julkaisemien tiivistelmien mukaan tuotettu noin 19 000 koe-eläimelle. Kohtalaista kipua on kokenut 17 000. Kaikkiaan koe-eläimiä mainitaan tiivistelmissä lähes 36 000.

Kansantajuisia tiivistelmiä on julkaistu Ellan nettisivuilla viime syksystä eli siitä asti, kun koe-eläinlainsäädäntö uudistui Suomessa.

Hyödyt ja haitat arvioidaan erikseen

Viime vuoden tiivistelmissä mainitaan runsaat 120 000 koe-eläintä. Tämä on noin 53 000 vähemmän kuin vuoden 2013 koe-eläintilastoissa (siirryt toiseen palveluun) yhteensä.

Vakava tarkoittaa todella vakavaa eläimen kannalta.

Eila Kaliste

Tiivistelmistä 30:ssä kivun todetaan olevan koe-eläimelle kohtalaista. Lievää kipua on aiheuttanut 18 tutkimusta. Kohtalaisen luokan kokeissa eläimiä on ollut vajaat 106 000 ja lievän luokan kokeissa reilut 29 000.

Kalisteen mukaan Ella arvioi jokaisen tutkimuksen hyödyt ja haitat erikseen. Mitä vakavampi haitta on, sitä suurempia ja parempia pitää hyötyjen ja perustelujen olla.

– Tärkeimmiksi mielletään yleensä tutkimukset, joissa etsitään ratkaisuja ihmiselle vakaviin sairauksiin, joihin ei ole olemassa hoitoa, kuten syöpätauteihin tai Parkinsonin tautiin.

Julkaistuista tiivistelmistä ilmeneviin tuloksiin Kaliste on tyytyväinen.

– Minusta on hyvä asia, että eläimelle aiheutettu haitta pysyy käytännössä eläimelle kohtalaisena. Paljon huonompi olisi se, jos olisi vakavamman luokan kokeita menossa.

Animalia: Psyykettä ei voi tutkia eläimellä

Eläinsuojeluliitto Animalia on arviossan Kalistetta kriittisempi. Järjestön mielestä kokeen eettinen arviointi on tärkeämpää kuin kivun laatu, sanoo Animalian koe-eläinvastaava Marianna Lammi.

– Meitä kiinnostaa se, mikä hyöty–haitta-suhde kokeella on. Kivut, joita kohtalaisessa kärsimyksessä saa aiheuttaa, ovat jo huomattavia.

– "Kohtalainen" tarkoittaa esimerkiksi säteilytystä tai kemoterapiaa, jossa käytetään ei-tappavaa tai tappavaa annosta mutta jossa immuunijärjestelmä palautetaan ennalleen.

Lammi arvostelee etenkin psyyken tutkimista koe-eläimillä. Ihmisen ja eläimen erot ovat hänestä niin valtavat, että eläimistä saatavat tulokset on syytä kyseenalaistaa.

– Ahdistus- ja masennustutkimusta tehdään Suomessa paljon, koska sitä sairastetaan täällä paljon.

Voivatko koe-eläimet hyvin?

Eläinten käyttö ei ole vähentynyt niin paljon, kuin olisi ollut toivottavaa.

Outi Vainio

Koe-eläinten suojelun neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin yliopiston professori Outi Vainio sanoo tavoitteena olevan, että koe-eläimiä käytettäisiin vastedes entistä vähemmän.

Neuvottelukunta on perustettu viime vuoden lopulla. Sen tehtävänä on suojella tieteessä tai opetuksessa käytettäviä eläimiä.

– Eläinten käyttö ei ole vähentynyt niin paljon, kuin olisi ollut toivottavaa. Tavoite on ollut sama useamman vuoden, Vainio kertoo.

Hän on kuitenkin toiveikas: vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten kudosten viljelyä, on tarjolla yhä useammin.

Vainio huomauttaa, että monet koe-eläimet viettävät aikansa vähävirikkeisessä ympäristössä. Hänen mukaansa viime vuosina on alettu pohtia, voivatko eläimet hyvin ja jos eivät, ovatko tutkimustulokset parhaita mahdollisia.

– Se (ympäristö) on niiden koko elämä.