Sipilä haluaa pitää Nato-option hallitusohjelmassa

Sipilä arvioi Ukrainan kriisin osoittavan, että Suomen puolustuskyky on pidettävä uskottavana.

politiikka
Juha Sipilä keskustan puoluekokouksessa.
Tuomas Marttila / Str / Lehtikuva

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä haluaa yhä pitää niin kutsutun Nato-option voimassa. Sipilä tarkensi Nato-näkemyksiään keskustan puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa.

– Keskusta ei kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Olemme kuitenkin pitäneet hyvänä säilyttää asiassa jatkuvan liikkumavaramme, joka tulee näkyä myös hallitusohjelmassa, hän totesi. Sipilä korosti, että Nato-jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen vaaditaan kansanäänestys.

Puolustusliiton jäsenyyden etuna olisi puheenjohtajan mukaan sotakaluston saatavuuden turvaaminen kriisitilanteessa. Sipilä kuitenkin arvioi jäsenyyden rajoittavan Suomen itsenäistä poliittista liikkumavaraa.

– Meidän olisi oltava valmiita osoittamaan solidaarisuutta muita kohtaan osallistumalla Irakin kaltaisiin sotilasoperaatioihin. Näiden päätösten seurauksena myös uhreihin pitäisi olla valmius.

Sipilä arvioi Ukrainan kriisin osoittavan, että Suomen puolustuskyky on pidettävä uskottavana.

– Uskon että eduskuntavaalien jälkeen löytyy laaja kannatus puolustusmäärärahojen korottamisesta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Nato-jäsenyyden puoluekokouslukko putosi pois

Keskustan turvallisuuspoliittisessa kannanotossa ei ole enää mainintaa, jonka mukaan puolueen turvallisuuspoliittiset päätökset tehdään puoluekokouksessa.

Vuoden 2002 puoluekokouksesta lähtien Suomen Nato-jäsenyys on ollut keskustassa kahden lukon takana: asiasta on päätettävä kansanäänestyksellä ja puolueen omat turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehdään puoluekokouksessa.

Puoluekokouksen asemaa haluttiin aikanaan korostaa, kun puolueen takavuosien ehdottoman kielteistä kantaa jäsenyyteen lievennettiin niin, ettei sitä pidetty enää kaikissa olosuhteissa mahdottomana. Muutosta ajoi silloin erityisesti keskustan entinen puheenjohtaja Esko Aho.