Tausta: Viholliseni vihollinen on ystäväni

Irak on ajautunut sekasortoon ja Irakin pohjoisosa on luisunut väkivaltaisen ISIS-sunnijärjestön hallintaan, kirjoittaa Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio.

Ulkomaat
Naamioitu mies heiluttaa lippua autojen ajaessa ohi.
Al-Barakan Twitter-tilillä 9. kesäkuuta 2014 julkaistussa kuvassa ISIS-taistelijoiksi väitetyt naamioidut miehet liehuttivat jihadistista lippua Irakin maaseudulla lähellä Syyrian rajaa. Al-Baraka News / AFP

– Me emme ole aiheuttaneet Irakin kriisiä, parkaisi entinen brittipääministeri Tony Blair haastattelussa.

Blairin kriitikot pitävät Saddam Husseinin kaatajan tokaisua omituisena ja tekopyhänä.

ISIS-järjestön voima Irakissa ei tietenkään johdu pelkästään vuoden 2003 tapahtumista, mutta lännen on turha yrittää pestä verisiä käsiään. Irakin sekasorto, shiiojen ja sunnien verinen vihanpito, juontaa juurensa osin myös Saddamin kaatoon.

Entinen valtiomies Tony Blair puolustautuu sinnikkäästi BBC:n haastattelussa. Hän ei näe yhteyttä vuoden 2003 tapahtumien ja tämän päivän Irakin kaaoksen välillä. Blair järkeilee, että Irak saattaisi hyvinkin olla sekasorrossa, vaikkei länsiliittouma Saddamia olisikaan kaatanut.

Blair kehottaa katsomaan Syyriaan, Bashar al-Assadiin ja siihen, ettei arabikevät tätä diktaattoria hetkauttanut.

– Kun diktaattori jää paikalleen, myös ongelmat jäävät, arvioi Blair.

Kriitikoiden mielestä Blairin käsienpesu on tekopyhää. Britannian entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Sir Christopher Meyer arvioi brittiläisessä Mail on Sunday –lehdessä, että Saddamin kaataminen on kenties merkittävin syy Irakin uskonnolliseen väkivaltaan tänään.

– Niitämme nyt, mitä kylvimme 2003. Eikä tämä ole jälkiviisautta. Tiesimme mennessämme sotaan, että Saddamin kaataminen epävakauttaa rajusti Irakia, joka oli ollut 24 vuotta rautasaappaan alla, sanoo Meyer.

Olennaista vuoden 2003 sotaretkessä on tietysti se, että sen kansainvälinen oikeutus perustui bluffiin. Se söi liittouman arvovallan ja kylvi epäuskon siemenen.

YK:n entinen Irakin erityislähettiläs Lakhdar Brahimi sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa muistuttaneensa vuonna 2004 Bagdadissa, että sisällissodan ainekset ovat nyt koossa.

– Itse asiassa sisällissota alkoi, kun Saddamin hallinto kaatui. En puolusta Saddamia, hänen hallintonsa oli vastenmielinen, mutta hyökkäys ja syrjäyttäminen eivät olleet oikeutettuja, muistuttaa algerialaisdiplomaatti Lakhdar Brahimi.

Epäpyhä allianssi

Irak on ajautunut sekasortoon ja Irakin pohjoisosa on luisunut väkivaltaisen ISIS-sunnijärjestön hallintaan. Alueelta tulevat tiedot kertovat hirmuhallinnosta, jossa väkivallan muodot ovat äärimmäisiä ja pelottelun sekä terrorin keinot puistattavia. Ihmisarvo määräytyy uskonnollisen suuntauksen mukaan.

Viime päivien suurin ihmetyksen aihe on ollut se, että Irakin armeija on ollut täysin voimaton ISIS-taistelijoiden edessä. Aseet, kypärät ja univormut ovat jääneet niille sijoilleen, kun sotilaat ovat pötkineet pakoon. Armeija on osoittautunut korruptoituneeksi ja epäammattimaiseksi.

Armeijan alennustilan tekee amerikkalaisten kannalta erityisen kipeäksi se, että Saddamin kaatamisen jälkeen Yhdysvallat varusti ja koulutti Irakin armeijaa miljardeilla dollareilla. Kannettu vesi ei ole kaivossa pysynyt. Jotain olennaista Irakin uskonnollisesta ja etnisestä jakautuneisuudesta jäi selvittämättä.

Kaikki viittaa edelleen siihen, että – Saddamin kaatamisen lisäksi – suunnitelmaan ei muuta kuulunutkaan.

Yhdysvaltain edellisen hallinnon vahingoista viisastuneena presidentti Barack Obama ilmoitti muutama päivä sitten, että tähän kriisiin ei maajoukoilla mennä ja sotilas- tai muuta apua annetaan, jos on olemassa selkeä ja Irakin hallituksen takaama suunnitelma. Irakin pitää osoittaa, etteivät uskonnolliset erimielisyydet seuraavaa taistoa torppaa.

Irakin konflikti on ollut puhdasverinen uskonsota jo vuosia. Nyt tuo ulottuvuus on entistä räikeämpi. Siinä kun Irakin armeija on osoittanut velttoutensa, niin ne vähät voitot ISIS-taistelijoita vastaan ovat tulleet juuri vapaaehtoisten shiiataistelijoiden avuin. Uskonnollinen motivoituneisuus on ainoa liikkeellepaneva voima.

Yhdysvallat onkin kasaamassa uutta ryhmittymää, joka on allianssina epäpyhä. Mukaan on etsiytymässä Iran, joka on vuonna 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen jälkeen pitänyt Yhdysvaltoja "suurena saatanana". Eivätkä Yhdysvaltainkaan hellittelynimet Iranista ole sen sievempiä olleet. Pahan akselista on muun muassa puhuttu.

Iranin presidentti Hassan Rouhani sanoi viikonvaihteessa, että yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on mahdollinen, jos tavoitteena on taistelu terrorismia vastaan.

Sisällissodista uskonsodaksi

Uuden allianssin idea siis on, että shiialainen Iran saa tukea taistelussaan sunnalaista ääriajattelua vastaan. Yhdysvallat puolestaan kokee velvollisuudekseen Irakin pelastamisen sunnalaiselta terrorismilta. Samalla Yhdysvallat ulottaa oman missionsa Syyrian maaperälle – ISIS on vahvasti läsnä Syyriassa, jossa se kylvää kauhua ja on varastamassa Assadin vastaisen vallankumouksen.

Sunnien ja shiiojen mittelö on laajentumassa – tai jo laajentunut – alueelliseksi konfliktiksi, joka imaisee mukaansa niin Irakin, Iranin kuin Syyriankin. Näyttää siltä, että tavallaan kahden valtion sisällissodat ovat yhtymässä yhteiseksi uskonsodaksi.

Syyrian välitystehtävästä vast’ikään tarpeeksi saanut Lakhdar Brahimi sanoo muistuttaneensa jo viime marraskuussa YK:n turvallisuusneuvostoa siitä, että jihadistijärjestö ISIS on juuri Irakissa kymmenen kertaa vahvempi kuin Syyriassa konsanaan.

– Eivät tällaiset konfliktit pysy yhden maan rajojen sisäpuolella. Se sääntö on ollut hyvin tiedossa. Koska kansainvälinen yhteisö laiminlöi Syyrian kriisin ratkaisun, niin tämä on lopputulos, sanoo Brahimi.

Brahimi sanoo, että "Irak on tavallaan kuin syvä haava, jonka Syyrian sota tulehdutti".

Irakissa sunnivähemmistö on ikään kuin ajautunut jihadistien tukijoukoksi. Ei siksi, että he olisivat itse jihadisteja, vaan siksi, koska "viholliseni vihollinen on ystäväni", sanoo Lakhdar Brahimi kuin suoraan Lähi-idän viisauksien kirjasta.