Terrorismitutkijat: Syyrian taisteluihin lähtevää on vaikea estää

Vaikka radikaaliainesten tiedetään jatkavan rekrytoimista kotimaassaan, Suomesta konfliktialueille on toistaiseksi lähdetty pitkälti omin päin.

Kotimaa
Syyrialainen kapinallistaistelija.
EPA

Suomesta konfliktialueille taisteluihin lähtijää on vaikea estää, sanovat Yle Radio1:n Ykkösaamussa vierailleet terrorismitutkijat Leena Malkki Helsingin Yliopistolta ja Ulkopoliittisen instituutin Teemu Sinkkonen.

– Ennaltaehkäisy on hankala kysymys. Lähtöä suunnittelevia on koitettu jututtaa, mutta se osoittautunut käsittääkseni tehottomaksi. Suomen lain mukaan lähtemistä ei voida myöskään estää väkisin. Tosin terrorismikouluttautumisen kriminalisoimisesta on nyt olemassa lakiesitys, Malkki sanoo.

Sinkkosen mukaan lähipiirin aktiivisuudella voitaisiin ehkä estää joitain lähtijöitä. Monesti lähtö kuitenkin tulee yllätyksenä myös lähipiirille.

Supo julkisti viime viikolla päivitetyn uhka-arvion terrorismista Suomessa. Sen mukaan radikaali-islamisteihin kytkeytyvä terrorismin uhka on kohonnut myös Suomessa. Syynä ovat lähinnä Syyrian konflikti ja siihen liittyvät ilmiöt.

Ei kannata ajatella, että Syyriasta Suomeen tulleet lähtevät sinne takaisin taistelemaan. Kyse on enemmänkin kantasuomalaisista, muualta maahanmuuttaneiden vanhempien lapsista

Leena Malki

Supon mukaan Suomessa oleskelee aiempaa enemmän henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. Määrää lisäävät Syyrian konfliktialueelle matkustaneet ja sieltä takaisin Suomeen palanneet henkilöt, jotka ovat osallistuneet aseelliseen toimintaan.

Suomesta Syyrian konfliktiin arvioidaan lähteneen noin 40 ihmistä, joista osa taistelee ääri-islamilaisissa joukoissa. Kolmen suomalaisen tiedetään kuolleen Syyrian konfliktissa. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Juha Saarisen Helsingin Sanomille esittämän arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan he taistelivat ääri-islamilaisen ISIS-järjestön riveissä.

Lähtijöistä tiedetään vähän ja motiiveja on erilaisia, Malkki sanoo.

– He eivät ole lähteneet yhtenä ryhmänä tai toisiaan tuntien.

– Ei kannata myöskään ajatella, että Syyriasta Suomeen tulleet lähtevät sinne takaisin taistelemaan. Kyse on enemmänkin kantasuomalaisista, muualta maahanmuuttaneiden vanhempien lapsista.

Tutkijoiden mukaan radikalisoituneella aineksella on tapana jatkaa toimintaansa seuraavissa konflikteissa.

– Toiminta kotimaassa on sitten enimmäkseen rekrytoimista uusiin konflikteihin, vaikka ei ole mahdotonta, etteivätkö tällaiset ihmiset toteuttaisi terrori-iskuja myös kotimaassaan, Sinkkonen sanoo.

Lähtöön ei tarvita värvääjää

Varsinkin Suomesta konflktialueille lähdetään silti usein oma-aloitteisesti.

Sinkkosen mukaan ainakin Syyriassa ja Irakissa taistelevasta ISIS-järjestöstä tiedetään, että sen rekrytointitoiminta on ollut aktiivista lähinnä konfliktialueella.

Moni lähtee lähtee omin päin ilman sidoksia paikallisryhmiin

Teemu Sinkkonen

– Moni lähtee lähtee omin päin ilman sidoksia paikallisryhmiin. Syyria on ollut tapetilla eri tavoin jo pitkään ja kiinnostus sitä kohtaan on olemassa ilman rekrytointiakin. ISIS on ollut sitten aktiivisena rajalla ottamassa vastaan ja on saanut sitä kautta ulkomaisia taistelijoita riveihinsä.

Malkin mukaan muualla Euroopassa on järjestäytyneempääkin rekrytointia, mutta Suomessa tästä ei ole vielä merkkejä.

– Internetin merkitystä ei voi väheksyä. Asiasta kiinnostunut löytää sieltä kyllä lisävahvistusta ja motivaatiota lähteä.

– On myös tapauksia, jossa pienellä kaveriporukalla päätetään hieman kuin seikkailumielessä lähteä, Sinkkonen lisää.

Kotimaista terrorismia?

Länsimainen käsitys terrorismista on, että se tulee ulkopuolelta. Tämä näkyy myös Supon uhka-arviossa.

Helsingissä oikeuden ratkaisua odottaa kaksikko, jota syytetään joukkomurhan suunnittelusta Helsingin Yliopistolla. Syyttäjän mukaan heidän tarkoituksensa oli surmata kymmeniä ihmisiä ja lopulta itsensä.

Eräs amerikkalainen terrorismitutkija on sanonut, että meillä on tapana tykätä omien pommeista enemmän

Leena Malki

Tämä ei Supon näkökulmasta ole terrorismia, eikä niitä voi pitää sellaisena myöskään rikoslain perusteella, sanoo Leena Malkki.

– Niistä puuttuu poliittinen motiivi ja halu vaikuttaa yhteiskuntajärjestykseen.

– Vaikka meillä Suomessa ei ole ollut varsinaista terrorismia, ei voida ajatella, että olemme väkivallan suhteen jonkinlainen lintukoto. Suomessa on ollut poikkeuksellisia väkivaltarikoksia, kuten esimerkiksi kouluampumiset.

Keskustelua terrorismin määritelmästä käydään myös Yhdysvalloissa, jossa on koettu kotoperäisiäkin iskuja. Silti terrorismi on sanana pitkälti varattu tarkoittamaan ulkopuolisen tekemää iskua.

Maan käymiä sotia ja tekemiä iskuja perustellaankin sodalla terrorismia vastaan.

– Eräs amerikkalainen terrorismitutkija on sanonut, että meillä on tapana tykätä omien pommeista enemmän, Malkki huomauttaa.

Sinkkosen mukaan samanlainen suhtautuminen terrorismiin näkyy myös EU:n linjauksissa. Se nähdään pitkälti Euroopan ulkopuolelta tulevaksi. Esimerkiksi eurooppalaisten separatistien, kuten baskiryhmien tai IRA:n, tekemiä iskuja ei pidetä samanlailla terrorismina, saati sitten kouluampumisten kaltaisia tekoja.

– Se on aika yksiulotteinen kuva, Sinkkonen toteaa.