Punkkiin törmää yhä useammin

Turun yliopiston verkkokyselyn ja muiden tutkimusten mukaan punkkien määrä on moninkertaistunut. Punkit herättävät myös suurta mielenkiintoa ihmisissä. Tutkijan mukaan harva kuitenkaan tunnistaa punkin tuosta vain.

luonto
Punkki on tunkenut itsensä lapsen korvaan.
Jotta punkin kantama aivokuume tai borrelioosi ehtii tarttua, pitää sen olla kunnolla kiinni ihossa vuorokauden tai pari. Bakteerit ja virukset pesivät punkin suolistossa, joten niiden leviäminen kestää.Sannimari Lehtilä / Yle

Turun yliopistonpunkkikartta (siirryt toiseen palveluun)on herättänyt suurta kiinnostusta ympäri Suomen.Karttakyselyyn (siirryt toiseen palveluun)yliopiston verkkosivuille on tullut vajaan kuukauden aikana 2 450 punkkihavaintoa. Ylivoimaisesti eniten punkkihavaintoja on tehty Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, mutta punkkeja on tavattu Lapissa asti.

Punkki ja tulitikku.
Sannimari Lehtilä / Yle

Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemajohtajan Jari Hännisen mukaan vastausten määrässä näkyy sekä ihmisten mielenkiinto punkkeja kohtaan että punkkien rajusti lisääntynyt määrä.

– Punkkien määrä on kymmenkertaistunut, jopa 40-kertaistunut, joillain alueilla sitten 2000-luvun alun. Tuloksissa näkyy myös se, että meillä on nykyisin kaksi erilaista tauteja levittävää punkkilajia, Hänninen huomauttaa ja viittaa Venäjältä levinneeseen taigapunkkiin, jonka tiedetään levittävän tavallista ärhäkämpää aivokuumetta.

Taigapunkkeja ei kuitenkaan ole vielä löytynyt Turun saaristosta tai muualtakaan Lounais-Suomesta.

Hännisen mukaan merkittävä punkkien runsastumista selittävä tekijä on ilmastonmuutos.

Hännisen mukaan punkki on edelleen huonosti tunnettu eläin. Hänen mukaansa punkkihysteria aiheuttaa sen, että jokaista iholle kiipeävää ötökkää luullaan verenimijäksi. Tutkijat joutuvatkin seulomaan kyselyn vastauksia selvittääkseen, koskevatko ilmoitetut havainnot todella punkkeja.

– Kaikki eivät erota punkkia hämähäkistä, Hänninen tiivistää.

Borreliarokote odottaa kulman takana

Punkkilajien runsastuessa ja punkkien määrän kasvaessa tutkijat ennustavat myös eläinten kantamien tautien leviävän nykyistä laajemmalle.

Puutiaisten levittämää puutiaisaivokuumetta esiintyy Lounais-Suomessa Paraisilla. Koko Suomessa tautiin sairastuu joitain kymmeniä vuosittain. Sitä varten otetaan yli 100 000 rokotetta joka vuosi.

Hännisen mukaan aivokuumetta levittävien punkkien ennustetaan kuitenkin leviävän jopa koko Suomeen.

– Ennuste on, että sairaudet tulevat leviämään. Tulevaisuudessa taudin voi saada mistä vain.

Toiseen punkkien levittämään tautiin, borrelioosiin, sairastuu pari tuhatta suomalaista vuosittain. Siihen ei ole rokotettta.

Koirille on kuitenkin jo kehitetty borreliarokote. Hänninen uskoo, että ihmiset saavat pian omansa.

– Tällaisia lääkkeitä testataan tyypillisesti ensin eläimillä. Jollain aikavälillä ihmisille tulee oma rokote. Paineet lääketieteelle ovat kovat.

Paras ehkäisy on sade ja pitkät lahkeet

Turun yliopiston tutkijat keräävät punkkinäytteitä pitkin kesää. Ensimmäisten punkkikeräysten perusteella kesältä on lupa odottaa runsaasti punkkeja.

– Kesästä on tulossa hyvin tyypillinen. Punkkeja on todella paljon.

Paras suoja punkkeja vastaan on kurja sää. Kylminä ja sateisina kesinä punkkeja on vähemmän. Silloin ne myös tarttuvat mukaan harvemmin. Sade liukastaa lehdet, korret ja heinänvarret eivätkä punkit pääse kiipeämään niitä pitkin kärkkymään saalista.

– Jos aurinko paistaa, vaatetus on paras suoja. Pitkillä hihoilla ja lahkeilla pystyy vaikeuttamaan punkin pääsyä iholle.

Punkkeja voi myös yrittää vältellä rajoittamalla omaa liikkumistaan. Hännisen mukaan perinteisesti punkkien elinympäristöinä pidetyt lepiköt tai heinikot eivät välttämättä ole suosikkialueita enää tänä päivänä.

– Punkkeja esiintyy eniten tuoreissa kangasmetsissä, koska niissä liikkuu paljon eläimiä poikasineen. Juuri niissä paikoissa käyvät myös ihmiset marjastamassa ja sienestämässä.

Hänninen muistuttaa, että säännöllinen punkkisyyni suojaa parhaiten punkin kantamilta taudeilta. Taudinaiheuttajat majailevat nimittäin punkin suolistossa. Ne välittyvät ihmiseen eläimen syljen kautta.

Iholta löytyvä herneen kokoinen punkki on suurella todennäköisyydellä jo tartuttanut bakteerit ja virukset, mikäli se on niitä kantanut.

– Jos punkinpureman jälkeen alkaa näkyä muutoksia iholla ja tuntua kesäflunssan oireita, kannattaa mennä lääkäriin.