Usean järven ravuissa pyrstöjalkatautia

Tauti vähentää naaraan hautoman mädin määrää ja lisää emorapujen kuolleisuutta. Täplärapujen kannan romahduksen syy on usein pyrstöjalkatauti, joka on seurausta vieraan rapulajin epäonnistuneesta istutuksesta.

luonto
Täplärapuja.
Jussi Lindroos / Yle

Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt uuden, täplärapunaaraita vaivaavan taudin. Tauti syö naaraiden pyrstöjalat, heikentää lisääntymistä ja voi lisätä kuolleisuutta.

– Rapunaaras käyttää pyrstöjalkoja hedelmöittyneen mädin kiinnittämiseen pyrstön alle hautomisen ajaksi. Pyrstöjalkataudin on todettu alentava naaraan hautoman mädin määrää ja usean pyrstöjalan puuttuminen voi estää lisääntymisen täysin, toteaa tutkija Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan useissa suomalaisissa täpläravun luonnonkannoissa havaitut rapukannan taantumiset ja äkilliset romahdukset voivat osin selittyä tutkimuksissa havaitulla pyrstöjalkataudilla. Ruotsissa pyrstöjalkatautia esiintyy erityisen runsaana äkillisesti romahtaneissa täplärapukannoissa.

Pyrstöjalkatautia on havaittu jo muutaman vuoden ajan koeravustuksissa sekä Suomessa että Ruotsissa. Pyrstöjalkoja syö ja taudin varsinaiset oireet aiheuttaa Fusarium-suvun sieni. Tauti iskee erityisesti rapuruton heikentämiin yksilöihin.

Tautia on Suomessa havaittu toistaiseksi Saimaalla, Säkylän Pyhäjärvellä, Tampereen Pyhäjärvellä ja Päijänteellä.

Täplärapu on haluttu rajoittaa eteläiseen Suomeen, mutta luvattomia istutuksia tehdään yhä täplärapualueen ulkopuolelle. Uhkana on, että täplärapu ja sen kantama rapurutto leviävät terveisiin täplärapukantoihin tai jokirapuihin.