Tutkimus: Maahanmuuttajat tekevät rikoksia ja joutuvat rikosten uhriksi muita useammin

Eri taustoista tulevien maahanmuuttajien välillä erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa ovat suuria. Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin.

Kotimaa
Ihmisiä ja junia rautatieasemalla.
Yle

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaistu tutkimusraportti (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että osa maahanmuuttajaryhmistä joutuu rikosten uhriksi ja tekee rikoksia selvästi kantaväestöä enemmän.

Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin. Rikoksesta epäiltyjen määrä ei yhdessäkään tutkituista väestöryhmistä ylittänyt kymmentä prosenttia ryhmän jäsenistä.

Maahanmuuttajaryhmien väliset erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa olivat suurempia kuin koko maahanmuuttajaväestön ja suomalaisten erot.

– Maahanmuuttajaryhmät ovat hyvin erilaisia keskenään. On tärkeää huomioida, että maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Venla Salmi korostaa.

Nuorten miesten määrä ja huono tulotaso lisäävät rikosriskiä

Korkean rikosriskin maahanmuuttajaryhmissä eroa suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajaryhmiin selittää nuorten miesten suuri osuus.

Kansallisuudesta riippumatta naiset syyllistyvät miehiä vähemmän rikoksiin. Niin suomalaisissa kuin maahanmuuttajissakin riski syyllistyä pahoinpitelyyn oli naisilla viidesosa miesten riskistä. Riski syyllistyä varkauteen oli naisilla puolet miesten riskistä.

Ylipäätään Suomessa pääosan rikoksista tekevät nuoret miehet, joten ne ryhmät joissa nuorten miesten osuus on korkea ovat yliedustettuina rikostilastoissa.

Merkittäviä syitä väestöryhmien välisiin eroihin rikosten määrässä ovat myös työttömyys, koulutus ja alhainen tulotaso.

Maahanmuuttajat kohtaavat enemmän väkivaltaa kuin suomalaiset

Tärkeä huomio tutkimuksessa on erikoistutkija Venla Salmen mukaan se, että rikosten tekeminen ja uhriksi joutuminen ovat asioita, joita ei voida erottaa.

Sekä rikostilastoista että kyselytutkimuksesta selvisi, että maahanmuuttajat kohtaavat enemmän väkivaltaa kuin suomalaiset. Maahanmuuttajan riski joutua pahoinpitelyn uhriksi on 2,5-kertainen suomalaiseen nähden.

Miehet eivät ole yliedustettuna vain rikoksen tekijöissä, vaan myös miesten riski joutua rikoksen uhriksi on naisia korkeampi.

Ainoa poikkeus ovat raiskaukset, joiden uhreista 98 prosenttia on naisia. Maahanmuuttajataustaisuus vaikuttaa myös riskiin joutua raiskauksen uhriksi. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisen naisen riski joutua raiskauksen uhriksi on yli nelinkertainen suomalaisnaiseen nähden.

Maahanmuuttajien kohtaama väkivalta eroaa suomalaisten kohtaamasta siinä, että maahanmuuttajat ilmoittivat kyselytutkimuksessa kokeneensa väkivaltaa julkisilla paikoilla, työpaikalla ja työtehtävissä kantaväestöä useammin.

Kotouttamistoimet vähentävät rikollisuutta

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan suuret rikollisuuden tason ja rakenteen erot väestöryhmien välillä kertovat ongelmista, joiden syyt on tärkeää selvittää. Rikollisuustaso on usein merkki sopeutumisongelmista, jotka saattavat vaikeutua, mikäli niihin ei puututa.

Tutkimuksen mukaan rikosten ehkäisyssä pitäisi keskittyä aikuisten kohdalla työllisyyttä edistäviin ja elintasoa kohentaviin toimiin. Nuorten osalta perheiden tukeminen ja vapaa-ajan toimintojen ohjaaminen nuorisotyön avulla on tärkeää.

Koska maahanmuuttajiin kohdistuu enemmän rikoksia kuin suomalaisiin, uhrien tukipalveluille on tutkimuksen mukaan tarvetta. Erityisesti rikosten uhriksi joutuvien maahanmuuttajamiesten kohdalla uhrien tukipalvelujen saatavuutta tulisi kehittää.

Tilanne on identtinen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

Tutkimus osoitti myös, että rikollisuustasoerot maahanmuuttajataustaisessa aikuisväestössä ovat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa identtiset. Huomio koskee sekä eri maahanmuuttajaryhmien keskinäisiä eroja että eroa kantaväestöön.