Ruuvi kiristyy Ukrainan ja Venäjän kaasukiistassa

Venäjän vaatimus kaasuntoimitusten ennakkomaksuista merkitsee käytännössä Ukrainan kaasuntoimitusten katkaisua. Pitkittyessään kiista voi iskeä EU-maidenkin kaasuntoimituksiin.

Kaasuasema Ukrainassa. Kuva: Sergey Dollzhenko / EPA

Ukrainan ja Venäjän kiistely Ukrainan kaasuveloista ja kaasunhinnasta jyrkentyy. Venäjä on nyt ilmoittanut vaativansa Ukrainalta ennakkomaksuja kaasuntoimituksista. Tämä merkinnee käytännössä kaasuntoimitusten katkaisua.

– Ilman muuta se on jyrkkä toimi siinä mielessä, että kajotaan fyysiseen energiavirtaan. Se on tietysti kiristyskeino saada Ukraina neuvottelupöytään takaisin ja ehkä peräytymään Kiovan asettamista vaatimuksista koskien kaasun hintaa, Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta arvioi.

Ukrainan maakaasukiistaa käydään nyt tavallistakin kiihkeämmissä tunnelmissa, kun Venäjä maaliskuussa valtasi Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainassa väkivaltaisuudet jatkuvat.

Ukraina ja Venäjä syyttelevät toisiaan neuvottelujen tuloksettomuudesta ja kiristyksestä. Osapuolet ovat edelleenkin hyvin kaukana toisistaan.

Suoranaista vaikutusta ei Eurooppaan ole.

Veli-Pekka Tynkkynen

Venäjällä on neuvotteluissa kiristysruuvina kaasuntoimitusten katkaisu, kun taas Ukraina voi käyttää hyväkseen asemaansa tärkeänä kauttakuljetusmaana.

– Ukraina tietysti lähtee siitä, että kaasun kauttakuljetusmaana sen tulisi saada alennusta kaasun hinnasta. Tästä nyt ei ole venäläisessä tarjouksessa kyse, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.

Velan määrästäkin kiistellään

Kiistassa on kyse kaasunhinnan lisäksi Ukrainan kaasuveloista. Syvissä talousvaikeuksissa oleva Ukraina ei ole kyennyt maksamaan vastaanottamastaan kaasusta Venäjälle talven ja kevään kriisin aikana.

Nyt Venäjän Gazprom ja Ukrainan Naftogaz ovat ilmoittaneet nostavansa kanteen toisiaan vastaan Tukholman kauppakamarin välitysinstituutissa (siirryt toiseen palveluun).

Välitysinstituutti on 70-luvulta lähtien on toiminut välimiesoikeutena useissa idän ja lännen kauppakiistoissa.

Venäjä vaatii Ukrainalta 4,5 miljardia dollaria eli 3,3 miljardia euroa, kun taas Ukraina sanoo Venäjän yliveloittaneen siltä 6 miljardia dollaria eli 4,4 miljardia euroa.

– Kaasuvelan määrästä on vaikea sanoa, mikä on aitoa velkaa ja mikä on poliittisesti rakennettua velkaa tämän Ukrainan kriisin aikana, professori Tynkkynen sanoo.

Jos kiista pitkittyy, siitä alkaa muodostua myös eurooppalainen ongelma.

Veli-Pekka Tynkkynen

Tynkkynen muistuttaa, että Venäjä on kriisin aikana hinnoitellut Ukrainan maksaman kaasuhinnan lähes 500 dollariin tuhannelta kuutiometriltä eli lähes kaksinkertaiseksi verrattuna EU-jäsenmaiden kaasusta maksamaan hintaan.

– Pitäisi ensin tietysti päästä selvyyteen, millaisesta summasta on kyse. Nyt kun vilisee summia kahdesta miljardista yhteentoista miljardiin, niin tilanne on aivan absurdi, Tynkkynen sanoo.

Ukrainan läpi kulkevat pääkaasuputket. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Myös EU joutuu osapuoleksi

Noin puolet Venäjän kaasuntoimituksista EU:n alueelle kulkee Ukrainan kautta. Venäjän kaasujätti Gazprom lupaa toimittaa edelleen maakaasua eurooppalaisille asiakkailleen sopimusten mukaisesti.

Gazprom korostaa, että Ukrainalla on velvollisuus huolehtia kaasun kauttakulusta. Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller sanoi, että riskejä kauttakuljetusongelmista on ja ne eivät ole aivan merkityksettömiä.

Vuoden 2006 ja vuoden 2009 maakaasukiistojen olosuhteet olivat sikäli erilaiset, että tuolloin kiistat kärjistyivät talviaikaan, jolloin kaasun kysyntä on kovimmillaan ja toimituskatkokset tuntuivat heti Euroopassa.

– Nyt on kuitenkin Euroopassa kesä, ja siinä mielessä akuuttia kaasuntarvetta ei ole ja varastot ovat Euroopassa täynnä. Siinä mielessä varmaan suoranaista vaikutusta ei Eurooppaan ole, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.

Euroopan unioni pyrkiikin esiintymään kaasukiistassa välittäjän roolissa.

– EU on väistämättä kolmantena osapuolena tässä kiistassa. Nyt kun eletään kesää, EU:lla ei vielä ole pakottavaa tarvetta astua kehiin tässä kysymyksessä, Tynkkynen sanoo.

– Jos kiista pitkittyy eikä velka- ja hinta-asiassa päästä eteenpäin, siitä alkaa muodostua myös eurooppalainen ongelma, mitä pidemmälle syksyä ja talvea mennään.

Kamppailua myös mielikuvista

Jatkuessaan kiista voi johtaa siihen, että Ukraina joutuu ottamaan omaan käyttöönsä Eurooppaan tarkoitettua kauttakuljetuskaasua.

Tilanne on aivan absurdi.

Veli-Pekka Tynkkynen

– Tämähän on tietysti vaikea kysymys myös Ukrainalle eli, millaista lojaliteettia se näyttää Euroopan suuntaan, professori Tynkkynen sanoo.

Hän muistuttaa, että kamppailua käydään myös mielikuvatasolla.

– Venäjä ja Gazprom pyrkivät varmasti luomaan kuvaa tilanteesta, että Ukraina on se, joka tässä vie kaasua välistä, jos Ukraina on pakotettu kajoamaan eurooppalaiseen kaasuvirtaan.

Nähtäväksi jää, miten nykyinen kiista vaikuttaa Venäjän ajamaan Mustanmeren South Stream -kaasuputkihankkeeseen, joka toteutuessaan heikentäisi erittäin merkittävästi Ukrainan roolia kauttakuljetusmaana.

Tarve kiertää hankala kauttakuljetusmaa Ukraina oli osittain myös Itämerelle rakennetun Nord Stream -kaasuputken taustalla.

Politiikka ja talous sekoittuvat

Maakaasun hinta on ollut pitkään kysymys Venäjän ja Ukrainan suhteissa. Asiasta tekee ongelmallisen se, että kaasukiistassa kietoutuvat toisiinsa taloudelliset ja poliittiset intressit.

– Kun katsotaan viime kymmenen vuoden historiaa, on selvää, että Moskova ja Gazprom ovat käyttäneet tätä kaasunhintaa välineenä tukeakseen Kiovassa sellaisia hallintoja, jotka ovat enemmän Moskova-mielisiä, ja vetääkseen mattoa alta enemmän länsimielisiltä hallinnoilta, professori Veli-Pekka Tynkkynen kuvailee.

Toisaalta Venäjällä on vahva intressi ratkaista kiista, jotta kaasuntoimitukset Eurooppaan jatkuisivat normaalisti.

EU-maat ovat vielä pitkään Venäjälle tärkeitä asiakkaita, vaikka Venäjä onkin alkanut katsoa yhä enemmän Kiinan suuntaan.

– Venäjällä ei tietenkään pidemmällä aikavälillä ole intressiä sille eikä se ole mahdollistakaan, että kaasun kauttakulku kokonaan tyssäisi tällä Ukrainan putkiosuudella. Varmasti heillä on intressi saada tämä jatkumaan, Tynkkynen sanoo.

– Siinä mielessä tässä taloudelliset ja poliittiset intressit lyövät peistä Venäjän sisälläkin.

Yksityiset intressit mutkistavat kuviota

Ukraina on viime vuosina yrittänyt hajauttaa energiansaannin lähteitään. Tie on kuitenkin pitkä, sillä lähtökohtaisesti Ukraina on ollut erittäin riippuvainen Venäjän energiasta.

– Toki siinä täytyy muistaa, että Ukrainakin on pelannut kauttakulkumaana ja hyödyntänyt kauttakulkumaan asemaa omassa politiikassaan, professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.

Lisäksi Ukrainan kaasuriippuvuuden taustalla ovat vaikuttaneet liike-elämän kytkökset, joihin on liittynyt myös korruptiota.

Kaasubisneksessä on toiminut hämäräperäisiä välikäsiä, jotka ovat kyenneet hyötymään kaasusopimuksista.

– Kaasu- ja energiabisneksessä ei ole kyse pelkästään kahden valtion välisestä kamppailusta ja hinnanmäärittelystä. Alemmilla tasoilla, yritystasolla on paljon kytköksiä maiden rajojen yli, ja tähän tietysti liittyvät laajat korruptio-ongelmat, Tynkkynen muistuttaa.

Esimerkiksi pahamaineinen ukrainalainen miljardööri Dmytro Firtaš (siirryt toiseen palveluun) teki aikanaan omaisuutensa toimimalla välittäjänä Venäjän ja Ukrainan kaasuyhtiön Naftogazin kaupoissa.

Maaliskuussa Firtaš pidätettiin Itävallassa Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n pyynnöstä epäiltynä lahjonnasta ja korruptiosta.