Saunavihdan tekijä rikkoo usein lakia

Koivunoksia ei saa repiä mistä metsästä tahansa, vaan niiden katkomiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Kotimaa
Saunaseura Kipakan puheenjohtaja Pertti Innanen ja valmis vihta tai vasta
Saunaseura Kipakan puheenjohtaja Pertti Innanen ja valmis vihta tai vasta.Maija Tuunila / Yle

Monelle juhannussaunojalle tulee yllätyksenä, että saunavihdan oksia ei saa katkoa mistä tahansa. Oksat on haettava omasta metsästä tai niiden taittamiseen on saatava metsänomistajan lupa.

– Oksien repiminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, sillä oksien katkomisesta jää jälkiä. Ne eivät palaudu kuten marjat ja sienet, sanoo johtava esittelijä Markku Metsämuuronen Kaakkois-Suomen metsäkeskuksesta.

Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat marjastus ja sienestys mutta oksat, sammaleet ja kävyt on jätettävä niille sijoilleen. Niiden irti kiskominen on toisen omaisuuden vahingoittamista.

– Rikoslaissa on tiettyjä asioita kuten hallinnanloukkaus ja vahingonteko, joita voi näissä soveltaa, sanoo johtava metsälakiasiantuntija Janne Uitamo Suomen metsäkeskuksesta.

Älä revi koko koivikkoa irti

Satunnainen juhannussaunoja kyselee harvoin lupia, mutta eivätpä metsänomistajatkaan ole kovin tiukkapipoista porukkaa.

– Eivät he siitä yleensä hermostu. Ei se ole niin vakava juttu, ellei oksia ota enempää kuin sylillisen. Jos niitä peräkärrillisen roudaa ja alkaa tehdä bisnestä, niin se voi jo aiheuttaa närää, Markku Metsämuuronen toteaa.

Lupaa ei tarvitse kysyä joka vuosi uudestaan, jos oksat katkoo aina samoilta kulmilta. Vastuuntuntoinen vihdantekijä myös tietää, miten oksat pitää katkoa.

Jos niitä peräkärrillisen roudaa ja alkaa tehdä bisnestä, niin se voi jo aiheuttaa närää.

Markku Metsämuuronen

– Ne kannattaa ottaa harvennettavista, pois kaadettavista koivuista. Jälkiä ei jää, jos ottaa oksia sieltä täältä eikä kaikkia samoista paikoista.

Taloudellista vahinkoa saunavihtojen tarpeiden haku ei yleensä metsänomistajalle aiheuta, mutta runkoon asti repimällä koivuun voi tulla lahovika.

Näin teet hyvän saunavihdan

Miten juhannusvihta – tai -vasta – sitten oikeaoppisesti rakennetaan? Kotkalaisen saunaseura Kipakan puheenjohtaja Pertti Innanen sanoo, että materiaalina on käytettävä rauduskoivua.

– Riippakoivu ei kelpaa, koska siinä ei pysy lehdet kiinni ja se on lötkö. Riippakoivu toimii vain hyvänä ruoskana, Innanen toteaa.

Isot oksat leikataan ensin pienemmiksi ja kasataan nyrkissä. Kun vihta on kouran kokoinen, revitään vielä hienoja oksia ja pyöritään niistä panta.

Ennen vanhaan vihta tehtiin heinäkuussa täyttäkuuta vasten.

– Se pantiin ensin narulle kuivumaan ja vietiin sitten vintille. Aikanaan se tuotiin sitten ämpäriin hautumaan ja vietiin lauteille. Kuivan vastan pitäisi hautua vedessä pitkään, jotta lehdet pysyvät siinä kiinni.