Uusi sääksien satelliittipaikannin näyttää jopa kalastussyöksyt

Sääksien satelliittiseuranta jatkuu kevään takaiskujen jälkeen. Hämäläinen Ilmari-sääksi kuoli Välimeren aaltoihin Kreikan edustalle, mutta kesällä tutkijat valjastavat seitsemän uutta lintua keräämään entistä tarkempaa tietoa muuttomatkoista, saalistuslennoista ja muistakin liikkeistä.

luonto
Sääksi Pohtiolammen teko-orrella Sääksikeskuksessa Kangasalla
Markku Karvonen / Yle

Jossakin päin Suomea männynlatvojen sääksenpesissä on varttumassa seitsemän poikasta, jotka saavat kesän mittaan matkaansa gps-seurantalaitteen. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön satelliittisääksitutkimus laajenee tänä kesänä kevään takaiskujen jälkeen. Tänä kesänä tutkijat valjastavat seitsemän uutta sääkseä, joista kolme on Hämeestä, kolme Lapista ja yksi Turun seudulta.

Hattulassa pesineen Ilmari-sääksen keväinen putoaminen ja kuolema Välimereen oli paha tappio sääksitutkijoille ja ikävä uutinen lintujen ystäville. Satelliittisääksien paluumuutto Afrikasta tarjosi tänä keväänä tavallista enemmän jännitystä. Hämäläinen Ilmari kuoli kesken matkan, lappilainen Heikki pääsi onnellisesti pesälleen ja lähetti kaiken aikaa tietoja, satakuntalainen Lalli taas ilmestyi lopulta kiikarihavainnon mukaan Suomeen, vaikka sen lähetin olikin vaiennut jo talvehtimispaikassa Afrikassa.

”Ilmaria luultavasti ammuttiin”

Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu sanoo, että Ilmarin menettäminen oli kirveltävä takaisku.

– Se oli suuri tappio. Lintu oli ennättänyt hyvään pesintäikään ja saanut aikaan onnistuneita poikueita. Sen kevätmuutto Suomeen oli käynnistynyt hyvissä merkeissä, ja Ilmari jatkoi Saharan jälkeen oikopäätä Välimerelle ja sen yli.

– Tuntuu käsittämättömältä, että linnun voimat olisivat ehtyneet juuri ennen Kreikan rannikkoa. Menehtyminenhän tapahtui 24 kilometriä ennen Kreikan etelärantaa. Kyseessä saattaa olla haulikon tai muun aseen osuma. Hauli on osunut sellaiseen paikkaan, että se aiheutti menehtymisen. Lintuun on voinut osua jo Afrikan puolella, ja lintu on lähtenyt matkaan haulista huolimatta. On hyvin tyypillistä, että Välimeren maissa edelleen ammutaan suuria petolintuja, harmittelee Juhani Koivu.

– Suomessa kaikkiaan 18 linnulla on ollut lähetin. Nyt ainoa toimiva lähetin on Heikki-nimisellä linnulla. Uuden varmistuksen mukaan se pesii entisessä pesässään, jossa on haudonta menossa.

Käyttöön tulevat uuden sukupolven ”selkäreput”

Ilmarin menetys oli takaisku tutkimuksen jatkuvuudelle, kertoo Juhani Koivu.

– Jatkuvuus on tärkeintä, jotta luotettavaa tietoa saadaan kerättyä. Suomen Kulttuurirahaston tuen turvin voimme varustaa nuo seitsemän uutta lintua seurantalaittein. Kolme linnuista tulee olemaan Kanta-Hämeestä.

– Uudet lähettimet ovat gps-tyyppisiä, joista saadaan informaatiota ulos entistä ripeämpää tahtia. Dataa saadaan vaikka minuutin välein edullisemmin kustannuksin kuin vanhoissa laitteissa, selittää Juhani Koivu.

Sääksi on ravintoketjun huippu ja syö vain kalaa, jota ihminenkin syö: jos vesistöt voivat hyvin, sääksi voi hyvin ja ihminen voi hyvin.

Juhani Koivu

Koska laitteet kertovat mm. linnun sijainnin, korkeuden, lentonopeuden ja -suunnan, seurantatieto tulee huomattavasti tarkentumaan. Voidaan todeta, millä järvellä lintu kulloinkin kalastaa, ja kirjata vaikka hetki, jolloin sääksi syöksyy pintaan kalan perässä. Ehkä lentotapa voi paljastaa vaikka vonkaleet kynsissä.

– Tutkijat ja rengastajat käyvät kaikilla Suomen sääksenpesillä, mutta satelliittiseuranta antaa ylivoimaisesti paremmat tiedot linnun elintavoista kuin renkaiden lukeminen. Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan sääksipankki.

– Tarkkaan tutkitun linnun jatkotutkimus on tärkeää mm. linnun pitkän muuttomatkan takia, ja koska suojelu on kiinni kahden mantereen valtioiden tahdosta. Lisäksi sääksi on ravintoketjun huippu ja syö vain kalaa, jota ihminenkin syö: jos vesistöt voivat hyvin, sääksi voi hyvin ja ihminen voi hyvin, Koivu tiivistää.