Eläinlääkäri hälventää punkkipelkoa: "Suurin osa koirista ei sairastu, vaikka punkki puree"

Apua, koirassani on punkki! Onko syytä huoleen? Koirasta verta imevä punkki voi välittää mukanaan sairauksia, joiden oireet saattavat ilmetä vasta talvella. Silti vain 5-10 prosenttia punkin pureman saaneista koirista sairastuu.

Kotimaa
Eläinlääkäri Tarja Forell ja jackrusselinterrierinpentu Sakke
Nina Keski-Korpela / Yle

Aluskasvillisuudessa väijyvä punkki takertuu silmänräpäyksessä kiinni ohikulkevan eläimen karvoitukseen. Silmätön otus havaitsee uhrinsa kasvillisuuden liikkeen perusteella, mutta pystyy myös aistimaan lämpösäteilyä ja ilman hiilidioksidivaihteluja.

Punkin jokainen kehitysvaihe tarvitsee veriaterian kehittyäkseen seuraavaan asteeseen, ja aikuinen naaraspunkki tarvitsee verta muniakseen. Pieneläinsairauksen erikoiseläinlääkäri Tarja Forell Eläinlääkäriasema Animagista Hämeenlinnasta tietää, mitä punkin puremasta voi lemmikille seurata.

– Punkki aiheuttaa tietysti akuutissa puremavaiheessa pienen tulehdusreaktion puremakohtaan. Harvinaisemmassa tapauksessa koiralle voi tulla punkkivälitteisiä sairauksia, kuten borrelioosi tai anaplasmoosi.

Borrelioosia vastaan koira voidaan rokottaa. Mutta jos rokottamattomasta koirasta löytyy punkkeja, omistajan on syytä pitää asia muistissaan pitkään.

– Borrelioosin oireet voivat tulla vasta talvella, tammi-helmikuussa, koska itämisvaihe on pitkä ja akuuttivaihe voi mennä omistajalta ohitse. Akuuttivaihe nostaa hieman kuumetta ja imusolmukkeet suurenevat ja se menee ohitse. Niveloireet voivat tulla vasta kahdesta kuuteen kuukauden kuluttua.

– Anaplasma taas on pienikokoinen mikrobakteeri, joka aiheuttaa kuumetta, niveltulehduksia, verenvuotoja, yleistä heikkokuntoisuutta ja ruokahaluttomuutta. Nämä ovat vakavia sairauksia ja ne pitää ehdottomasti hoitaa, Forell muistuttaa.

Punkkeja kannattaa torjua

Borrelioosi on välillä vaikea diagnosoida, sanoo Tarja Forell.

– Oireina on kuumetta, suurentuneet imusolmukkeet, ontumista, ruokahaluttomuutta, moniniveltulehdusta. Koirasta voidaan ottaa verinäyte ja tehdä vasta-ainemäärityksiä. Näiden pitää korreloida, eli oireet viittaavat borrelioosiin ja tiedetään, että koiralla on ollut punkkeja, ja jos vasta-ainetasot ovat koholla, niin voidaan epäillä, että kyseessä on kliininen borrelioosi.

Helpointa onkin välttää punkkeja, eli käyttää punkkikarkotteita.

– Punkkienestolääkkeet auttavat, eli nyt on suun kautta nautittava uusi valmiste, sitten on punkkipannat ja iholle laitettavat valmisteet. Kaikista lääkkeistä voi tulla sivuvaikutuksia, ja jos on tullut jostain lääkkeestä reaktio, niin kannattaa kokeilla jotain muuta.

Forellin mukaan mikään koirarotu ei ole toista alttiimpi saamaan punkkeja.

– Paksukarvaisilla koirilla punkkeja voi olla kuonossa, kainaloissa ja nivusalueella. Suurin riski onkin, jos lemmikit tuovat sisälle punkkeja ja ne pääsevät ihmiseen. Sen vuoksi punkkialueilla kannattaa käyttää estolääkkeitä.

– Punkit esiintyvät hyvin alueellisesti ja karkotteiden hyöty-haitta-suhde kannattaa pitää mielessä. Punkkikarkotteet ovat hyönteismyrkkyjä ja niistä voi tulla sivuoireita, mutta jos punkkeja tulee koiriin paljon, niitä ehdottomasti pitää käyttää.

Punkki irti kiertämällä, ei vetämällä

Jos punkki on kuitenkin tarttunut lemmikkiin, se pitää irrottaa oikein, neuvoo Tarja Forell.

– Mitään rasvaa tai voita ei saa laittaa punkin päälle, tai se voi sylkeä ne borreliabakteerit sinne lemmikin elimistöön. Punkki irrotetaan punkkipihdeillä, tai sitten ihan käsin kiertämällä, niin kauan, että se napsahtaa irti. Sitä ei saa vetää, vaan se vain kierretään.

– Punkin suuosia jää aina ihon sisälle eikä niistä tarvitse välittää, elimistö hajottaa ne kyllä. Puremakohtaan tulee aina punottava paukama, mikä on merkki tulehdusreaktiosta. Kohtaa voi puhdistaa esimerkiksi laimealla Betadinella ja se menee sillä ohi.

Jos punkki on ollut kiinni yli kaksi vuorokautta ja imenyt itseensä jo aika paljon verta, niin on mahdollista, että taudinaiheuttajia on siirtynyt elimistöön.

– Kannattaa muistaa, että vaikka taudinaiheuttajia menee elimistöön, kaikki koirat eivät sairastu. Vasta-aineita on joskus mitattu jopa 70 prosentilla koirista, ja vain 5-10 prosenttia punkin pureman saaneista sairastuu. Eli vaikka olisi isokin punkki, se ei tarkoita, että koira tulee sairastumaan. Onneksi suurin osa koirista ei sairastu, vaikka punkki puree.

– Kuitenkin pikkupennuilla, vanhoilla koirilla ja tiineillä nartuilla immuunijärjestelmä toimii ehkä vähän heikommin, jolloin sairastumisriskikin on suurempi.