Kansanliike pani töpinäksi – Parkanon Kuivasjärvestä perimätietoa jo 150 vuoden ajalta

Parkanossa Kuivasjärven pelastamiseksi viime vuonna perustettu kansanliike on kerännyt talven aikana kokemusperäistä tietoa valuma-alueen vaiheista. Talteen on saatu myös arvokasta valokuva-aineistoa. Monitieteellinen tutkimusprojekti on ainutlaatuinen Suomessa.

Kotimaa
Kosteikossa vesikasvit kukoistavat.
Sari Selin / Yle

– Eräs vanhus on muistanut tarinoita, joita hänen isänsä kertoi 1800-luvun puolivälistä, eli 150 vuoden ajalta on saatu ihmistietoa siitä, millainen järvi on ollut ja miten ihmiset ovat kytkeytyneet siihen, sanoo valuma-aluehankkeen tieteellinen vastaava Tero Mustonen.

Kertomukset ovat arvokkaita tutkimuksen kannalta ja niitä vastaanotetaan mielellään lisää. Perimätietoa on kerätty myös valokuvien avulla, kertoo Mustonen.

– Olemme kyenneet tunnistamaan valokuvien avulla muun muassa linnuston tulokaslajien saapumisen Kuivasjärvelle. Kuvien avulla on myös kartoitettu järven kunnostuskohteita sekä järvialtaan muutoksia. Meillä on koossa jämäkkä valokuvasarja sadan vuoden ajalta tietystä järven ongelmakohdasta. Sen avulla kyetään tulkitsemaan rehevöitymisen etenemistä.

Olemme kyenneet tunnistamaan valokuvien avulla muun muassa linnuston tulokaslajien saapumisen Kuivasjärvelle.

Tero Mustonen

Tutkimuksen vastaava Tero Mustonen luonnehtii Parkanon Kuivasjärven hanketta ainutlaatuiseksi. Vastaavan tyyppistä kokemusta on Näätämönjoenvaluma-alueella tehdystä tutkimuksesta. Myös Pohjois-Karjalassa Jukajoen valuma-alueen tutkimuksessa perimätietoa on yhdistetty luonnontieteeseen.

– Milloinkaan ei kuitenkaan ole käyty läpi näin tarkasti kokonaista 16 000 hehtaarin valuma-aluetta. Muun muassa paikannimistöä ei tutkimuksissa ole hyödynnetty yhtä laajasti kuin Parkanossa.

Tuloksia saadaan loppuvuodesta

Kevään aikana Parkanon kuivasjärvellä on tehty vesimittauksia. Lauha talvi ja lumeton kevät vaikeuttivat osaa aineistonkeruusta. Pääosa mittauksista saatiin kuitenkin tehtyä.

Kerättyjen havaintojen syitä sekä seurauksia tarkastellaan kesän ja syksy aikana. Mittausten tuloksista saadaan lisätietoa loppuvuodesta.

Vesistömittaukset teki Tampereen ammattikorkeakoulu.

Valuma-alueelle vesiensuojelurahoitusta

Maanomistajat voivat hakea tukea valuma-alueen kunnostukseen jo tälle vuodelle.

Järven ja koko alueen huonoa kuntoa on tarkoitus parantaa muun muassa kosteikoilla, patorakenteilla ja pintavalutuskenttäratkaisuilla.