Näin soudat oikein – kilpasoutajat näyttävät mallia

Suomenmestarit Antti Kilpeläinen ja Joel Naukkarinen ovat jättäneet lääkärin ja rakennusmestarin ammatit odottamaan vähintään vuosikymmenen päähän. Ensin on ripustettava kaulaan soudun olympiamitalit.

urheilu
Antti Kilpeläinen ja Joel Naukkarinen
Joel Naukkarisen (kuvassa vasemmalla) ja Antti Kilpeläisen kolme pääkohtaa kaksin soutamiseen: 1. Airotyöskentely 2. Vetoliike 3. Samanaikaisuus.

Kymenlaaksolainen soutukaksikko Antti Kilpeläinen ja Joel Naukkarinen harjoittelee maailmancupin avausta varten Kymijoessa Kouvolan Myllykoskella. Heidän lajinsa on miesten perämiehetön kaksikko.

Ranskassa käytävä maailmancupin kisa on välietappi matkalla suurempiin puroihin. Tämän kauden päätavoite on 23-vuotiaiden MM-kisoissa. Sen jälkeen tähtäin asetetaan kohti vuotta 2016 ja Rion olympialaisia.

– Luottamus on kova, kaikki on edennyt aikataulussaan ja hyvältä näyttää, miehet kertovat.

Haminalainen Kilpeläinen ja kouvolalainen Naukkarinen ovat vasta 21-vuotiaita, mutta plakkarissa on eri ikäluokista jo noin 50 SM-mitalia. Viime vuonna tuli ensimmäinen SM-kultamitali miesten sarjoissa sekä kuudes sija Pohjois-maiden mestaruuskisoista aikuisten sarjassa.

Rion kisat tulevat nopeasti, sillä niihin on aikaa enää kaksi vuotta. Tulostavoitetta Brasiliaan ei vielä ole tarkoitus laittaa. Kaksikon aikataulun mukaan olympiakullasta taistellaan kesäolympialaisissa 2020 ja 2024.

Työelämä saa odottaa

Päättäväiset kymenlaaksolaiset opiskelevat tällä hetkellä maakunnan ulkopuolella. Kilpeläinen opiskelee Tampereella rakennusmestariksi ja Naukkarinen lääkäriksi Kuopiossa. Soutaminen on kuitenkin tällä hetkellä täysipäiväistä, joten työurat saavat odottaa.

– Harjoittelemme kahdesta kolmeen kertaan päivässä. Opiskelut on suunniteltu niin, että mennään urheilun ehdoilla, Naukkarinen sanoo.

– Sitä se vaatii ja se on meille ok. Töitä ehtii tehdä myöhemminkin. Nyt tehdään sitä, mikä itsestä parhaalta tuntuu, toteaa Kilpeläinen.

Miehet matkustavat kisoissa eri puolilla maailmaa. Kotimaassakin saa matkustaa, koska pääharjoittelupaikka löytyy Turusta. Kotiseudulla ja Kymijoessa on kuitenkin hyvä harjoitella silloin, kun siihen tilaisuus tulee.

– Kymijoki on oikein hyvä harjoittelupaikka. Se nostaa harvoin kovaa aallokkoa, vaikka olisi vähän tuultakin. Virtaava vesi tuo omat mielenkiintoiset haasteet siihen, mutta se ei häiritse ratkaisevasti, Naukkarinen sanoo.