Moni pohjoissavolainen kalastusalue haluaisi laskea taimenen alamittaa

Pohjois-Savon ely-keskuksesta kerrotaan, että maakunnassa on haettu paljon poikkeuslupia taimenen alamitan muuttamiseksi. Siinä missä muualla maassa poikkeuslupia on haettu pääasiassa yksittäisiin kalastuskohteisiin, on Pohjois-Savossa haettu poikkeuksellisen paljon lupia kokonaisiin kalastusalueisiin. Myös perusteluja sille, miksi taimenen alamittaa ei tulisi laskea, on esitetty ely-keskukselle runsaasti.

Luonto ja ympäristö
Taimen haavissa
Anna Sirén / Yle

Uhanalaisen järvitaimenen alamitta, eli alin sallittu pyyntimitta, nostettiin alkuvuodesta 40 senttimetristä 60 senttiin.

Pohjois-Savossa on yhteensä 19 kalastusaluetta, joista lähes puoleen on haettu muutosta järvitaimenen alamittaan. Kalatalouspäällikkö Timo Takkunen Pohjois-Savon ely-keskuksesta kertoo, että määrä on poikkeuksellinen muuhun maahan nähden.

– Muualla Suomessa poikkeuslupia on haettu pääasiassa vain yksittäisiin kalastuskohteisiin. Pohjois-Savossa hakemuksia on tullut erityisen paljon nimenomaan kokonaisiin kalastusalueisiin.

Ihmiset voivat esittää muistutuksen tai mielipiteen poikkeuslupahakemuksista Pohjois-Savon ely-keskuksen kirjaamoon ensi maanantaihin asti. Takkunen kertoo, että muistutuksia on tullut jo tähän mennessä erityisen paljon.

– Muualla Suomessa poikkeuslupia on haettu pääasiassa vain yksittäisiin kalastuskohteisiin.

Timo Takkunen

– Suurin osa muistutuksista on ollut asiallisia ja hyvin perusteltuja. Käytännössä kaikki muistutukset ovat olleet perusteluja siitä, miksei alamittaa tulisi laskea. Muistutuksia on tullut niin paikallisilta kuin ympäri Suomea, Takkunen tarkentaa.

Poikkeuslupaa järvitaimenen alamitan muuttamiseksi voi hakea toistaiseksi voimassa olevaksi. Pohjois-Savon ely-keskukseen tulleissa poikkeuslupahakemuksissa taimenen alamitaksi esitetään alimmillaan neljääkymmentä senttiä ja korkeimmillaan viittäkymmentä senttimetriä.

"Lohikalojen kalastus on Suomessa liian voimakasta"

Taimen on muiden lohikalojen ohella uhanalainen. Tullakseen lisääntymiskykyiseksi on sen kasvettava noin 60–65-senttiseksi.

– Taimen ei pääse lisääntymään ja kalakannat kasvamaan, jos kaikki emokalat pyydetään alamittaisina, Takkunen huomauttaa.

Hänen mukaansa lohikalojen kalastus on Suomessa liian voimakasta.

– Lohikalat kasvavat nopeasti sukukypsän kalan mittoihin. Esimerkiksi istutettu järvitaimen voi kasvaa parhaimmillaan jo parissa vuodessa yli 60-senttiseksi, Takkunen kertoo.

– Lohikalakantojen säilyttäminen on jäänyt Suomessa taka-alalle.

Timo Takkunen

Alamittamuutosten poikkeuksellisen runsas hakeminen on kuitenkin merkki siitä, etteivät kalastajat kaikkialla Pohjois-Savossa ole halukkaita odottamaan kalojen kasvamista yli alamitan.

– Toisaalta kalastajat toivovat järviin ja koskiin isompia taimenia. Ihmisten näkemykset alamitoista ovat hyvin vaihtelevia.

Alamitan tarkoitus on elvyttää taimenkantoja. Takkunen toteaa, että kantojen eheyttämiseksi pitäisi lisäksi miettiä aikaan ja paikkaan sidottuja rajoituksia.

– Esimerkiksi Etelä-Savosta löytyy hyviä kokemuksia tästä.

Kalatalouspäällikön mukaan Suomessa on myös runsaasti hyödyntämättömiä virtavesiä, joita kunnostaa ja joihin rakentaa kalateitä.

– Lohikalakantojen säilyttäminen ja huomioiminen on jäänyt Suomessa taka-alalle, Takkunen sanoo.

Yksi lohikalojen isoimmista ongelmista on sekakalastus. Uhanalainen kala kun ei osaa väistää toiselle kalalle tarkoitettua pyydystä. Takkunen huomauttaa, että myös kalastaja itse voi vaikuttaa uhanalaisen lohikalan kohtaloon.

– On olemassa esimerkiksi sellaisia kalastustapoja, joilla ei vahingoiteta lohikaloja.

Jutussa on korjattu muistutuksia koskeva virhe alaotsikosta ja leipätekstistä. Muistutukset ovat olleet perusteluja sille, miksi alamittaa ei tulisi laskea, eivät sille, miksi sitä ei tulisi nostaa, kuten jutussa kirjoitettiin.