Arvostettu hyönteistutkija Ilkka Hanski asuu Helsingissä, mutta on viettänyt kesälomansa vanhassa maalaistalossa Virolahdella jo 50-luvulta lähtien. Työ kulkee miehen mukana: meneillään on kaksikin isoa hanketta eri tutkimusryhmien kanssa.

– Olemme selvittäneet Ahvenanmaalla esiintyvän täpläverkkoperhosen koko perimän. Se on ensimmäinen minkään eläin- tai kasvilajin perimä, jonka kukaan suomalainen tutkimusryhmä on selvittänyt. Lisäksi teen yhteistyötä allergialääkäreiden kanssa astman ja allergioiden tutkimuksessa, Hanski kertoo.

Ei palkintojen takia

Helsingin yliopistossa ekologian professorina työskentelevä Hanski on palkittu uransa aikana useilla kotimaisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla. Viimeksi hän sai Ruotsin akatemian Crafoord-palkinnon eli niinsanotun pikku-Nobelin vuonna 2011.

Miestä itseään lämmittää eniten vuonna 2005 tullut kutsu brittiläisen tiedeakatemian Royal Societyn jäseneksi.

Olen vasta toinen suomalainen tutkija, joka on kutsuttu seuran jäseneksi. Ensimmäinen kutsuttiin vuonna 1741, että kovin usein näitä ei ole suomalaisille sattunut.

Ilkka Hanski

– Ei tutkimustyötä tehdä palkintojen takia, mutta olen vasta toinen suomalainen tutkija joka on kutsuttu tuon seuran jäseneksi. Ensimmäinen kutsuttiin vuonna 1741, että kovin usein näitä kunnianosoituksia ei ole suomalaisille sattunut.

Tutkijan nimi on helppo ratkaisu

Mielenkiintoinen yksityiskohta Hanskin uran varrelta on se, että miehen mukaan on nimetty kaksi kaksi borneolaista lantakuoriaislajia. Kuoriaiset tuntevat latinankieliset nimet Onthophagus hanskii _ja _Phacosoma hanskii.

– Lajeja on niin valtavasti, että hyönteistutkijoilta loppuvat ideat ja ajatukset. On helppo ratkaisu on antaa nimi jonkun toisen tutkijan mukaan.

Tutkijat nimeävät uusia lajeja usein latinankielisillä nimillä, jotka kertovat jotakin lajin ulkonäöstä. Muutaman millimetrin mittainen lantakuoriainen on hyvin epätavallisen näköinen otus.

– Ne ovat pieniä ja toinen niistä on jopa siivetön. Toivottavasti ne eivät näytä minulta.