Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa

Pelkosenniemellä juhlitaan heinäkuun 26. päivä kunnan 350-vuotisjuhlia. Pääjuhlassa paljastetaan Paavali Pelkosen muistomerkki. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen lupaa tuhatpäiselle juhlayleisölle myös suurta yllätystä.

Kotimaa
Andy McCoyn patsas on Pelkosenniemen torin laidalla.
Andy McCoyn patsas houkuttelee turisteja Pelkosenniemelle. Torilla käy päivittäin matkalaisia, jotka haluavat kuvautta itsensä Andyn kanssa.Yle
Andy ja Paavali
Andy McCoyta ja Paavali Pelkosta kuvaava piirros liittyy kunnanjohtajan lupaamaan yllätykseen, järjestäjät paljastavat. Kunnanjohtaja Erkki Parkkista haastattelee Tapani Niemi. Kuva: Pelkosenniemen kunta

Pelkosenniemi viettää heinäkuun 26. päivänä 350-vuotisjuhliaan. Pääjuhlassa paljastetaan kunnan ensimmäisen suomalaisen uudisasukkaan, Paavali Pelkosen, muistomerkki aivan Andy McCoyn patsaan viereen.

– Harva entinen kriisikunta voi juhlia itsenäisenä vuosisataista historiaansa ilman, että pakkoliitos uhkaa olemassaoloa, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen sanoo

Parkkinen lupaa juhlaan suuren yllätyksen, jollaista mikään muu suomalainen kunta ei ole uskaltanut tehdä aikaisemmin. Järjestävät odottavat pääjuhlaan tuhatpäistä yleisöä.

Sodankylän Alaperästä Pelkosenniemeksi

Pelkosenniemen kunnan 350-vuotispäivä on laskettu siitä, kun Suur-Sodankylän ensimmäinen suomalainen uudisasukas Paavali Pelkonen muutti 1664 luvatta asumaan Lapin ja lannan rajan pohjoispuolelle. Pelkonen häädettiin takaisin rajan eteläpuolelle Kemijärvelle, mutta vuoden 1673 asutusplakaatin jälkeen hän saattoi muuttaa takaisin ja nyt pysyvästi Lappiin.

Vanha Pelkosenniemen alue kuului Kemin Lappiin, ja siellä asui keminlappalaisiksi kutsuttuja metsäsaamelaisia. Kemin Lapin kulttuuri kukoisti lähes tuhat vuotta, mutta sulautui nopeasti suomalaisten tullessa erätalonpoikaiseen elämänmuotoon. Keminlappalaisten kielestä jäi jäljelle vain muutamia sanalistoja ja sadoittain outoja paikannimiä.

Pelkosenniemen nykyisen keskustan ympärille kasvoi maalaiskylä, joka kuului vuoteen 1916 asti Suur-Sodankylään. Aluksi kylää kutsuttiin Sodankylän Alaperäksi, mutta itsenäistyttyään kunta otti uuden nimen ensimmäisen uudisasukkaansa mukaan. Paavali Pelkosen jälkeläiset asuttivat laajoja alueita nykyisen Savukosken ja Sodankylän puolella.

Pelkosenniemi ylittää uutiskynnyksen

Pelkosenniemen 350-vuotinen historia on täynnä murroksia ja vaikeuksia. Kylä joutui keskelle maailman tapahtumia joulukuussa 1939, kun Stalinin joukot yrittivät rynnäköllä valloittaa Suomen. Niinä päivinä koko maailma seurasi Pelkosenniemen taisteluja.

Seuraavan kerran kunta sai laajaa huomiota, kun taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi koko ympäristöliikkeen, poliitikot ja tasavallan päättävät elimet rintaman molemmille puolille. Pelkosenniemen Vuotoksesta kehittyi muutamassa vuosikymmenessä käsite, joka jäi kansainvälisen ympäristönsuojelun historiaan.

Viime vuosikymmenen aikana Pelkosenniemi sai vähemmän mairittelevaa julkisuutta kriisikuntana. Vuonna 2002 järjestettiin Pyhätunturilla sippikunta-symposiumi, ja Pelkosenniemeä alettiin aivan yleisesti pitää symbolina huonosta kuntatalouden tilasta. Poliitikkojen puheissa toistui professori Asko Suikkasen auran kärki-ennustus. Mikä tapahtuu tänä päivänä Pelkosenniemelle, tapahtuu muille kunnille huomenna.

Sitten yllättäen Pelkosenniemen kuntapäättäjät saivat kunnan talouden tasapainoon ja antoivat hatkat ministerin asettamalle kuntatalousselvittelijälle. Pakkoliitos Kemijärven kanssa kariutui pelkosenniemeläisten vastustukseen.

Kuntarukkaset ylittivät valtakunnan uutiskynnyksen, mutta sen jälkeen valtion keskushallinnon kuntavastaavat menettivät kiinnostuksen taloutensa tervehdyttäneeseen kuntaan. Pelkosenniemellä arvellaan, että nyt kunta ei kiinnosta, koska sen kehitys ei vastaa vallitsevaa valtakunnallista ideologiaa.

Tapani Niemi