Eduskunta korottamassa yritysten verorästien julkistamisen eurorajaa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kaksinkertaistaisi verorästien suuruuden rajan, joka johtaisi yrityksen joutumisen julkiseen verovelkarekisteriin. Hallitus esitti 5000:n euron rajaa, eduskunta on nostamassa rajan 10000:een euroon.

politiikka

Yritysten julkisen verovelkarekisterin perustaminen etenee. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää verovelkarekisteriä hyväksyttäväksi.

Valiokuntakäsittelyssä kuitenkin nostettiin verovelkarekisteriin joutumisen rajaa. Hallitus esitti 5000:ta euroa, valtiovarainvaliokunta nostaisi rajan 10 000:een euroon. Käytännössä muutos vähentäisi rekisteriin joutuvien yritysten määrää.

Lisäksi valtiovarainvaliokunta haluaa estää verovelkarekisteriin joutumisen, jos yrityksellä on veropäätöksen muutoksenhaun johdosta veronkannon täytäntöönpano keskeytetty.

Valiokunnassa keskusta esitti omia muutoksiaan lakiin ja Perussuomalaiset halusi hylätä koko esityksen.

Keskusta olisi nostanut verovelkarekisteriin joutumisen rajan 15 000:een euroon.

- Lisäksi poikkeustilanteissa rästiä ei kirjattaisi rekisteriin, esimerkiksi nuhteettoman yrittäjän sairastuessa, perustelee kansanedustaja Mika Lintilä keskustan muutosesityksiä.

Keskusta myös haluaisi varmistaa rakennusalalle kaikkien tilaajavastuutietojen saamisen yhden järjestelmän kautta.

Perussuomalaisten mielestä verovelkarekisteri heikentäisi yritysten toimintamahdollisuuksia.

- Rekisterimerkintä ei saa leimata yrityksiä, jotka haluavat toimia nuhteettomasti tai joilla on tilapäisiä maksuvaikeuksia heistä riippumattomista syistä, esimerkiksi asiakkailta saamatta jääneiden maksujen vuoksi, sanoo Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela.

Verovelkarekisterin perustaminen vaatii vielä eduskunnan suuren salin hyväksymisen.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti helmikuussa, onko 5000:n euron raja liian matala.

Internetistä tieto verovelasta nykyistä nopeammin

Jos yrityksellä jää 10 000:n euron velat verottajalle rästiin, tulisi verovelasta tietoverkon kautta saatava julkinen tieto puolentoista - kolmen ja puolen kuukauden kuluttua veron eräpäivästä.

Jo nykyisin maksamaton verovelka tulee yleiseen tietoon niin sanotun protestiluettelon kautta esimerkiksi Virallisessa lehdessä, mutta vasta pidemmän ajan jälkeen.

Lakiesityksen tarkoitus on kurittaa harmaata taloutta ja tehostaa valtiolle kuuluvien veroeurojen keräämistä.

Kuka tahansa voisi katsoa tietoverkon kautta haluamansa yrityksen tiedot, onko verovelkaa vai ei. Verovelan suuruutta rekisteri ei kertoisi. Alle 10 000:n euron verorästejä ei kuitenkaan julkistettaisi.