1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomidesignin vetovoima hyytyi - Järvimaisemaa turha laittaa tuotteen taakse

Suomalaisen designin vienti maailmalle takkuaa. Syynä pidetään suomalaismuotoilijoiden kyvyttömyyttä verkostoitua sekä tuotteistaa osaamistaan. Suomalaisuuden korostaminen ei ole enää kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla.

Designmuseossa on esillä viennin mestarin Ilmari Tapiovaaran töitä. Kuva: Kristiina Lehto / Lehtikuva

Helsingin parin vuoden takaisesta designpääkaupunkivuodesta on jäljellä vain laiha muisto.

Kesäkuun alussa ilmoitettiin, että Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Design Forum Shop lopetetaan. Nuorten suomalaisten suunnittelijoiden näyteikkuna on ollut toiminnassa 23 vuotta.

- Toiminta on ollut tappiollista koko historiansa ajan, mutta hyvin tappiollista viimeiset neljä vuotta. Vuosittain tappiota on tehty keskimäärin noin 200 000 euroa, kertoo Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Mikko Kalhama.

Yksi syy Design Forum Shopin lopettamiseen on se, että kauppa siirtyy yhä enemmän verkkoon. Silti Helsingin keskustasta jää uupumaan paikka, jossa olisi kootusti esillä suomalaista designia etenkin turisteja ajatellen.

- Tietenkin kaupan lopettaminen jättää aika syvän loven taideteollisen muotoilun näkyvyyteen. Helsingissä ei ole juuri muuta paikkaa, jossa sitä olisi näin kattavasti esillä, sanoo Kalhama.

Vanhanaikaista vientiä

Suomalainen muotoilu näkyy yhä vähemmän ulkomailla näyttelyissä ja messuilla. Helsinki Design Weekin toimitusjohtaja Kari Korkman on huomannut myös, että suomalaiset muotoilijat suunnittelevat entistä vähemmän kansainvälisille toimijoille.

- Suomalaisten osuus on siellä vähentymään päin ja sehän on aikamoisessa ristiriidassa siihen nähden, että meillä aidosti on muotoiluosaamista. Meillä on kunniakas historia ja se on kansakunnan kilpailuetu.

Muotoilualalla nähdään, että suomalaisen designin vienti on vanhanaikaista. Suunnittelijoita esittelevät näyttelyt eivät enää toimi, koska muotoilun käsite on laajentunut pelkistä tavaroista peliteollisuuteen asti.  Huonekalusuunnittelija ja arkkitehti Ilkka Suppasen mukaan ihmiset seuraavat asioita yhä enemmän verkossa.

Maailmalla suomalaisuus ei ole ostokriteeri.

Kari Korkman

- Aika paljon suomalaista designia on viety matkamuistotyyppiseesti. Sitä on ajateltu kansallisena projektina, että meillä on tämmöisiä designereita ja tuotteita, sanoo Suppanen.

Suomalaisuuden korostaminen ei myöskään ole tätä päivää. Tuotteen alkuperä ei enää kiinnosta kuluttajaa.

Tuotteen alkuperä ei enää kiinnosta kuluttajaa. Kuva: Yle

- Onko tuolla maailmalla sellaisia kuluttajia, jotka sanovat, hei tuolta tuli uusi Suomessa muotoiltu tuote. Taidanpa ostaa sen. Kyllä ne ostokriteerit siellä ovat erilaisia, sanoo Kari Korkman.

- Se ei auta laittaa järvimaisemaa siihen tuotteen taakse. Se ei tee siitä tuotteesta parempaa, lisää Suppanen.

Ruotsalaiset tekevät senkin paremmin

Yksi Suomen merkittävimmistä muotoilijoista, Ilmari Tapiovaara, oli viennin mestari. Karismaattinen esiintyjä osasi myyntityön maailmalla. Hänen kaltaiselleen olisi kysyntää tänäkin päivänä suomalaisen designin parissa.

- Ehkä meiltä puuttuu tällä hetkellä sellainen kokoava henkilö tai instanssi, joka keräisi ihmiset ja yritykset yhteen. Ihmiset haluaisivat tehdä yhteistyötä, mutta se on tällä hetkellä aika pientä. Jos ne kaikki laitettaisiin yhteen, niin siitä voisi tulla aika hieno juttu, arvelee suunnittelija Ilkka Suppanen.

Miksi suomalainen muotoilu ei sitten pärjää kansainvälisillä markkinoilla?

- Suomalaiset eivät osaa tuotteistaa omaa osaamistaan. Siitähän tässä on periaatteessa kyse, sanoo Helsinki Design Weekin toimitusjohtaja Kari Korkman.

Kehitettävää on myös verkostoitumisessa.

- Me olemme tottuneet siihen, että täällä me suunnittelemme ja teemme omia juttujamme. Sitten ne viedään ulkomaille, asetetaan näytille, tullaan takaisin, lasketaan lehtien palstamillimeterejä ja mietitään minkälainen menestys se oli. Mutta siitä ei jää mitään pysyvää. Eikä synny verkostoja, jotka olisivat tänä päivänä menestymisen elinehto, Korkman lataa.

Design Forum Finlandin toimitusjohtajan Mikko Kalhaman mielestä verkostoituminen osataan kadehdittavan hyvin esimerkiksi Ruotsissa.

- Siellä paikalliset yritykset ja muotoilijat osaavat vielä joustavammin mennä yhdessä kansainvälisille markkina-alueille, tehdä hyvää yhteistyötä ja pelata toinen toistensa pussiin. Ja se näkyy tietenkin siinä, että he pääsevät vähän pidemmälle.