Yrttitarhalla huhkitaan hiki hatussa kylmästä säästä huolimatta

Helteet ovat vaihtuneet Etelä-Savossa hyytävään kylmyyteen. Viherpeukaloiden ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon.

puutarhanhoito
Terhi Saarinen
Hyvin kasvaa! Terhi Saarinen esittelee ranskalaista rakuunapensasta, joka on istutettu kolme vuotta sitten.Juho Liukkonen / Yle

Suomen alkukesä on ollut viherpeukaloille ankara. Rännästä ja kylmä säästä huolimatta kirvestä ei kannata vielä heittää kaivoon.

Esimerkiksi Mikkelin Vehmaskylässä Heikkilän tilalla hihat heiluvat, vaikka tilalla kasvatettavat yrtit ovat herkkiä kylmälle.

– Aika erikoiset sääolosuhteet ovat olleet talvesta asti. Ensiksi jännitettiin talvella, selviävätkö monivuotiset kasvit. Oli vähän lunta ja oli liian kylmä. Nyt sitten on ollut kauheat helteet ja olemme jännittäneet siitä, nääntyvätkö kasvit kasvihuoneeseen, viljelijä Terhi Saarinen kertoo.

– Esimerkiksi basilika on tosi arka kylmälle. Me ei olla onneksi laitettu niitä peltoon. Niitä kasvatetaan toistaiseksi lämpimässä kasvihuoneessa.

– Uskon, että jonkinlainen kesä tulee. Kyllä sieltä sato saadaan.

Hankalaan kesään Saariset ovat varautuneet siten, että he ovat siirtäneet maltillisesti kasveja pellolle.

Vanha viherpeukalon nyrkkisääntö pätee edelleen: ennen kesäkuun puoliväliä hallayöt ovat vielä tyypillisiä ja siksi istutuspuuhiin taivasalla ei kannata ryhtyä liian aikaisin.

– Liian aikaisin aloitettu viljely voi kostautua. Me yritämme olla maltillisia ja aloitamme viljelyn toukokuussa, olivatpa säät mitkä hyvänsä.

Kylmien säiden varalta Saarinen neuvoo kotipuutarhureja peittelemään istutuksensa harsolla yön yli. Tarvittaessa sitä voi laittaa moninkertaisesti. Näin estetään lämmön karkaaminen maasta.

Hallan iskiessä kylmälle herkät kasvit kannattaa viedä lämpimään, mikäli vain mahdollista.

Isompia viljelyksiä voidaan suojella tarpeen vaatiessa myös sadettajalla. Sillä estetään, että kasvuston lämpötilan painua kokonaan.

– Sadettajaa ei kannata sulkea kylmällä, silloin kasvit paleltuvat ihan kokonaan.