Kalojen alamitat kelpaavat pohjoiskarjalaisille – poikkeuslupia haettu erittäin vähän

Pohjois-Karjalassa haettiin ainoastaan kolmea poikkeuslupaa alamittojen muuttamiseksi. Uhanalaisen järvitaimenen osalta lupa myönnettiin ainoastaan Ruunaan koskille Lieksaan.

poikkeusluvat
Vastasyntynyt taimen kaivautuu esiin sorasta.
Markus Penttinen

Pohjois-Karjalassa ei ole juurikaan haettu poikkeuslupia järvilohen ja -taimenen alamitan muuttamiseksi. Ely-keskus on saanut alamittojen osalta kaksi hakemusta. Tilanne on toinen Pohjois-Savossa, jossa poikkeuslupia haki lähes puolet 19:stä kalastusalueesta.

- Asiaan vaikuttanee ainakin osittain se, että täällä on tiedostettu kalastuksen säätelyn tarve jo kauan ja toimenpiteitä on myös toteutettu. Yhteistyö kalastusalueiden, viranomaisten ja kalantutkimuslaitoksen kanssa on ollut näissä asioissa hyvin luontevaa, kehuu Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa.

Uistelukisalle ei poikkeuslupaa

Pohjois-Karjalassa taimenen osalta ainoa hyväksytty hakemus meni Ruunaan virkistyskalastusalueelle. Metsähallitus haki järvitaimenen alamitan laskemista 60 cm:stä 40 cm:iin. Poikkeuslupa on voimassa voimassa 2015 loppuun saakka.

Puruveden soutu-uistelukisaan järjestäjä ja Kesälahden kalaveden osakaskunta hakivat järvilohen ja järvitaimen alamitan muuttamista 50 cm kilpailun ajaksi. Alamittaa ei laskettu.

Kolmas poikkeuslupahakemus ei koskenut alamittoja, vaan äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän kalastusta. Liperin Leinosenlammessa saa ely:n päätöksellä kalastaa saimaannieriää, joka on muuten rauhoitettu ympäri vuoden. Poikkeuslupaa haki Pyhäselän osakaskunta. Hakija voi ely-keskuksen päätöksen mukaan päättää itse mahdollisesta alamitasta. Nieriällä ei ole tällä hetkellä alamittaa kalastusasetuksessa, koska laji on kokonaan rauhoitettu Vuoksen vesistössä. Päätös on voimassa tammikuun 2016 loppuun saakka.