Tutkija kritisoi median luotettavuustutkimusta: "Epäreilua niputtaa Facebook ja Twitter sanomalehtien ja Ylen kanssa"

Viestinnän tutkijan mukaan perinteisten tiedotusvälineiden vertaaminen sosiaaliseen mediaan ei ole mielekästä, koska sosiaalinen media on ennemminkin tila kuin media.

Kotimaa
infografiikka
Mihin seuraavista medioista yhdistät sanan luotettava?Yle Uutisgrafiikka / Sanomalehtien liitto

Sanomalehtien kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat eri medioista eniten sanomalehtiin ja Yleen. Sen sijaan sosiaalisen median palveluita kuten Facebookia ja Twitteriä ei pidetä kovin luotettavina.

Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n tutkimusjohtaja Mikko Villi suhtautuu kyselyyn kriittisesti. Hänen mukaansa sosiaalisen median vertaaminen perinteisiin tiedotusvälineisiin ei ole mielekästä.

– Mielestäni on vähän epäreilua niputtaa Facebook ja Twitter Ylen ja sanomalehtien kanssa, koska puhutaan ihan erilaisista ympäristöistä, Villi pohtii.

Hän huomauttaa, että sosiaalisessa mediassa liikkuu monenlaista sisältöä.

– Sosiaalinen media on enemmän tila kuin media. Sosiaalisesta mediasta ei voi puhua kokonaisuutena samalla tavalla kuin sanomalehdestä. Siellä on monenlaista sisältöä, joka ei ole tasalaatuista.

Villi huomauttaa, että Facebookiin ladataan yli 350 miljoonaa valokuvaa päivässä.

– Tiedon määrä on niin valtava, että sinne mahtuu kaikenlaista laidasta laitaan, luotettavaa ja epäluotettavaa.

Somesta haetaan yhteisöllisyyttä, ei luotettavuutta

Villi uskoo sosiaalisen median luotettavuuden olevan ihmisten mielikuvissa huono pitkälti siksi, että sieltä puuttuu portinvartija: kuka hyvänsä voi julkaista sinne mitä vain. Sosiaalisessa mediassa jaetaan kuitenkin yhä enemmän perinteisen median tuottamaa sisältöä.

– Niitähän ei varsinaisesti lueta sosiaalisessa mediassa, vaan siellä jaetaan linkkejä tiedon alkulähteille esimerkiksi Ylen tai Helsingin Sanomien verkkosivuille. Pitäisikin kysyä, mihin sisältöön Twitterissä tai Facebookissa ei luoteta eikä puhua niistä kokonaisuuksina, Villi miettii.

Tutkija muistuttaa, että sosiaalisesta mediasta myös haetaan eri asioita kuin perinteisistä tiedotusvälineistä.

– Jos lähden vaikka baari-iltaa viettämään kavereideni kanssa, en mieti niinkään sitä, kuinka luotettavia kavereiden jutut ovat. Se on vähän sama asia sosiaalisessa mediassa. Somesta ei samalla tavalla lähdetä hakemaan kovaa tietoa kuin perinteisistä tiedotusvälineistä.

Sosiaalisen median vahvuudet piilevät Villin mukaan yhteisöllisyydessä, keskinäisessä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa.

Aiempien vuosien kyselyissä vielä laajempia vaihtoehtoja

Tutkimuksen teettäneen Sanomalehtien liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen huomauttaa, että aiempina vuosina liiton kyselyissä on tutkittu vielä paljon laajempia kokonaisuuksia. Eri kategorioita on ollut vain viisi: televisio, radio, sanomalehdet, aikakauslehdet ja internet.

Kirjonen korostaa, että aiempien vuosien kyselyihin verrattuna tämänvuotinen kysely antoi huomattavasti tarkempaa tietoa.

– Aiemmin yleiskäsite internet ei saanut ollenkaan niin korkeita arvosanoja, vaikka sen sisältä löytyy palveluja, jotka ovat todella arvostettuja, Kirjonen selittää.

Kirjonen ei pidä ongelmallisena perinteisten tiedotusvälineiden ja esimerkiksi Facebookin vertaamista toisiinsa.

– Totta kai voi verrata erilaisia asioita toisiinsa. Ne ovat ihmisten mielikuvia siitä, minkälainen ympäristö se on, Kirjonen sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi mainostajat vertailevat erilaisia medioita toisiinsa hyvinkin paljon.

Kirjonen myöntää, että jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia eri medioita tarkemmin ja myös muiden ominaisuuksien kuin luotettavuuden näkökulmasta. Sosiaalisen median tutkiminen on kuitenkin tehtävä nopealla tahdilla.

– Se on varsin elävä ja tilanteet muuttuvat, kun taas Yle ja sanomalehdet ovat pitkäaikaisia vaikuttajia. Voi olla, että vuoden päästä jokin asia on hävinnyt sosiaalisesta mediasta ja on tullut jotain uutta tilalle.