Kaksi tapaa testata ovatko omat paukkuliivit vielä kunnossa

Paukkuliivejä on ollut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Onneksi vain harva on joutunut niitä käytännössä testaamaan. Viimeistään kolme vuotta ostamisesta liivit kannattaa kuitenkin huoltaa. Vaikka veteen hyppäämällä.

Kotimaa
Pelastusliivejä rivissä.
Paukkuliivit vasemmalla. Oikealla veneilyliivit, jotka eivät käännä vedessä selälleen. Taustalla oranssit perinteiset pelastusliivit.Yle / Karoliina Kantola

Paukkuliivit ovat nykyään suositumpia kuin perinteiset pelastusliivit. Paukkuliiveillä onkin monta etua: useimmat sopivat 40-150 kiloisille, joten samoja liivejä voivat käyttää lähes kaikki aikuiset. Paukkuliivit ovat pienet ja kevyet, eivätkä ole tiellä esimerkiksi meloessa tai kalastaessa. Monien mielestä paukkuliivit ovat myös paremman näköisiä päällä kuin perinteiset pelastusliivit.

Perinteisiin liiveihin verrattuna paukkuliiveissä on kuitenkin yksi iso ja mahdollisesti elintärkeä ero: paukkuliivejä pitää huoltaa säännöllisin väliajoin. Paukkuliivien testaus voi olla halpa hinta omasta hengestä.

Ensimmäinen testi on puhallustesti kerran vuodessa

Helppo ja ilmainen tapa testata paukkuliivit, on tehdä puhallustesti. Liivit avataan ja puhalletaan täyteen. Seuraavana päivänä tarkistetaan, vieläkö niissä on ilmaa. Useimmista hyvistä paukkuliiveistä löytyy puhallusputki, jossa on kaksisuuntainen venttiili. Siihen puhaltamalla liivit täyttyvät ja kärjestä painamalla ilma poistuu liiveistä.

Puhallustestillä näkee pysyykö liiveissä ilma, eikä esimerkiksi ongenkoukku tai kosteissa oloissa home ole päässyt tekemään pientä reikää liiveihin. Lämpötila vaikuttaa kuitenkin liiveihin, joten on normaalia että liivit ovat aamulla painuneet hieman kasaan, jos yö on ollut kylmä. Jos ilma on selkeästi poistunut liiveistä, ne ovat rikki.

Täysiä liivejä kannattaa myös kokeilla päällä, jotta tuntee kuinka kireälle soljet ja haararemmi pitää kiristää.

Ennen puhallustestiä kannattaa katsoa kuinka liivit on pakattu suojaliepeen alle, jotta osaa pakata ne takaisin oikein.

Toinen testi on paukkuliivien laukaisu kerran kolmessa vuodessa

Paukkuliivien kaasupatruunan vieressä lukee viimeinen käyttöpäivä. Yleensä laukaisujärjestelmä pitää vaihtaa kolmen vuoden välein ja se maksaa n. 25-30 euroa. Jos on ostamassa uusia liivejä, kannattaa käyttöpäivä ehdottomasti tarkistaa. Joskus vanhaksi meneviä paukkuliivejä myydään alennuksella, jolloin uuden järjestelmän joutuu ostamaan nopeasti.

Jos laukaisujärjestelmä on vanha tai menossa vanhaksi, kannattaa liivit kuitenkin testata ennen vaihtamista hyppäämällä veteen. Uimalla saa parhaimman kuvan siitä, miten liivit käytännössä toimivat. Moni liivejä testannut yllättyy siitä, kuinka isoksi liivit kasvavat. Tällöin ymmärtää myös käytännössä, miksi liivejä ei pidä koskaan pukea esimerkiksi takin alle, vaan aina päällimmäiseksi.

Hyppäämällä veteen ymmärtää myös haararemmin tärkeyden. Ilman remmiä on vaara, että liivit nousevat lauetessaan liian ylös ja saattavat pahimmassa tapauksessa puristaa kasvoja. Haararemmin pystyy asentamaan paukkuliiveihin myös jälkikäteen, jos omassa vanhassa liivissä sellaista ei ole.

Ennen veteen hyppäämistä kannattaa myös selvittää, miten ilma poistetaan liiveistä, jotta liivit saa testin jälkeen helpommin pois päältä. Veteen hyppäämistä suositellaan myös siksi, että veden alla liivit eivät paukahda kovaa toisin kuin narusta vetämällä.

Kolme laukaisutapaa: vesi, paine tai veto

Paukkuliivien laukaisujärjestelmä koostuu kolmesta osasta. Kaasupullosta, iskurista ja sulakkeesta. Kaasupullon päässä on sinappituubin tapainen metallisuoja, johon jousen varassa oleva piikki tekee reiän, jolloin liivit täyttyvät. Piikki laukeaa sulakkeella, joita on kolmea eri tyyppiä: veteen-, paineeseen- tai narusta vetämiseen reagoivia.

Aikaisemmin paukkuliiveissä oli useimmiten niin sanottu suolapanos. Tämä reagoi veteen ja laukaisi liivit. Ongelmana oli se, että ne saattoivat kerätä itseensä ilmankosteutta esimerkiksi vesisateessa, jolloin vanhemmat liivit saattoivat joskus paukahtaa myös itsestään.

Liivien laukaisumekanismit ovat kehittyneet

Nykyään yleisin sulake tehdään selluloosasta. Se ei kerää itseensä niin helposti kosteutta ja liivit täyttyvät vahingossa paljon harvemmin.

Uusimmat ja kalleimmat sulakkeet reagoivat paineen muutokseen. Ne ovat suosittuja etenkin kilpapurjehtijoiden keskuudessa, jolloin jatkuvasti kannen yli pyyhkivät aallot eivät vahingossakaan laukaise liivejä. Niillä pystyy myös uimaan selällään ilman että liivit täyttyvät, mistä voi olla hyötyä esimerkiksi pelastuspukua käytettäessä.

Paineen muutoksella toimivat liivit laukeavat vasta, kun ne painuvat parikymmentä senttimetriä veden alle, eli käytännössä silloin, jos ihminen joutuu veteen kasvot alaspäin. Vedenpaine laukaisee liivit ja ne kääntävät vedessä olevan selälleen.

Kääntävyys onkin tärkein seikka pelastusliivien käytössä, mallista riippumatta. Vaikka olisi kelluntapuku päällä, tulee sen päällä olla liivi siltä varalta, että onnettomuustilanteessa menettää tajuntansa ja tippuu veteen kasvot alaspäin.

Testauksen jälkeen liivit pitää pakata ja säilyttää oikein

Sulakkeen ja kaasupatruunan vaihdon voi tehdä itse. Vanha patruuna ruuvataan vain irti ja uusi asennetaan tilalle. Paukkuliivejä ostaessa kannattaa varmistaa, että myyjällä on tarjolla myös omiin liiveihin sopivia vaihtolaukaisujärjestelmiä, jottei joudu ostamaan kokonaan uusia liivejä sitten kun omat menevät vanhaksi.

Jos liivit ovat huollon yhteydessä kastuneet, pitää ne kuivata täysin, ennen kuin pakkaa ne uudestaan. Liivit kannattaa tyhjentää pöydällä, jolloin niistä saa kaulittua ilman tehokkaasti pois. Liivejä ei pidä rypistää, vaan laskostaa takaisin suojaliepeen alle, jotta tositilanteessa ne pääsevät täyttymään helposti.

Artikkelia varten toimittaja on testannut paukkuliivejä hyppäämällä ne päällä veteen ja haastatellut paukkuliivejä maahantuovaa Bo Wareliusta.