Sitra vaatii Helsinkiin biovoimalaa, ministeriön rahahanat tiukassa

Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen olisi ihmiskunnalle halvempaa kuin ilmastonmuutoksen seurausten maksaminen. Tästä ovat samaa mieltä sekä Sitran johtaja, että TEM:n virkamies. Mutta miten tämä vaikuttaa Helsingin voimalapäätökseen?

Kuva: Petteri Juuti / Yle

Aloitetaan isosti ja otetaan näkökulmaksi koko maapallo.

- On ihan aukottomasti selvitetty, että jos nämä ilmastonmuutoksen kustannukset realisoituvat maapallolle, se tulee monin verroin kalliimmaksi kuin se, että otetaan uusiutuvia energioita käyttöön ja lähdetään ottaman käyttöön uusia ratkaisuja, sanoo Mari Pantsar-Kallio.

Näkökulma on odotettu, koska Pantsar-Kallio johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta teema-aluetta. Ja nyt kun hän ei ole enää strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriössä, hän voi arvioida vapaammin myös politiikkaa. Esimerkiksi sitä, että Helsingin tavoite päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä on muuten hyvä, mutta liian kaukana.

- Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa odottaa sinne asti. Me olemme yhdessä yritysten kanssa asettaneet  tavoitteen, että Suomen tulisi ensimmäisenä maana maailmassa luopua kivihiilen käytöstä vuonna 2025.

Sitra vaatii täysverisen biokattilan

Jos näkökulma tiivistetään yksittäiseen voimalapäätökseen, asia menee monimutkaisemmaksi.

Nämä päätökset tulevat kantamaan vuosikymmenten päähän.

Mari Pantsar-Kallio

Helsingissä mietitään nyt, remontoidaanko vanhat kivihiilivoimalat käyttämään noin 40 prosenttisesti biomassaa. Kaupungille kalliimpi vaihtoehto on korvata Hanasaaren hiilivoimala Vuosaaren uudella voimalalla, joka pystyisi tarvittaessa polttamaan pelkkiä puupohjaisia polttoaineita. Jos uuden voimalan polttoaineesta yli 60 prosenttia on uusiutuvia, se on ilmastovertailussa remonttia parempi.

- Nämä päätökset tulevat kantamaan vuosikymmenten päähän. Ehdottomasti Helsingin on tehtävä sellainen päätös, että se mahdollistaa sataprosenttisesti uusiutuvien polttoaineiden käytön, sanoo Pantsar-Kallio.

Nykysuunnitelmilla valtion tukea ei tipu

Työ ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä ei halua virkamiehenä ohjata poliitikkoja, vaikka hyväksyykin periaatteen, että uusiutuva energia tulisi maapallon mittakaavassa halvemmaksi.

- Kyllä asia varmasti noin on. Mutta mikä on se johtopäätös, minkä Helsingin kaupunginvaltuusto tästä täytyy vetää, se on se keskeinen kysymys. Valtuuston vastuulla on tietysti monta kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyvää asiaa ja rajalliset varat. Helsingin päätöksentekijät ovat hyvin tietoisia siitä, että heitä uhkaa energiapäätös, joka samaan aikaan nostaa sekä energian hintaa että kunnallisverotusta. Sellainen ei tietenkään ole päättäjälle helppo tilanne, Härmälä pyörittelee.

Euroopan toimet eivät auta juuri mitään, mutta maailma koostuu pienistä osasista.

Esa Härmälä

Paikallispoliitikoilla on siis toisessa vaakakupissa mitattavissa oleva heikennys oman kaupungin lähivuosien talouteen, toisessa mittaamattoman pieni helpotus koko maapallon ilmasto-ongelmaan, jonka seuraukset jäävät tulevien sukupolvien harteille.

Valtuuston toinen laita sanoo, että voimaloiden ympäristöinvestoinnit ovat verorahojen tuhlausta ilman tuloksia, äärilaita kiistää koko ongelman. Toinen laita muistuttaa, että ongelma ei ratkea, jos jokainen maailman voimalainvestointi jätetään tällä periaatteella tekemättä.

- Jotta päästövähennyksillä olisi merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, niin Euroopan toimet eivät auta juuri mitään, eli tarvitaan koko maailma mukaan. Mutta maailma koostuu pienistä osasista, sanoo Härmälä.

Yksi selkeä viesti ministeriön energiaosaston ylijohtajalla on. Nykysuunnitelmin valtiolta ei ole odotettavissa rahaa uuden voimalan rakentamiseen.

- Biomassaa polttava laitos ei sinänsä kovin merkittävästi poikkea kivihiilivoimalasta. Ainakaan toistaiseksi en ole nähnyt, että suunnitelmiin liittyisi mitään niin uutta teknologiaa, että ministeriö voisi sen käyttöönottoa tukea.

Sitra uskoo uusiutumattoman energian kallistuvan, TEM ei povaa nopeaa muutosta

Kun Helsingin Energia esittelee valtuustolle eri vaihtoehtojen hintalappuja, rakentamisen kustannukset ovat kohtalaisella varmuudella tiedossa ja vertailtavissa. Edellisten julkaistujen arvioiden mukaan remontit maksaisivat 500 miljoonaa euroa, uusi voimala energiatunneleineen 1,2 miljardia.

Meidän täytyy kehittää mekanismeja, joilla ilmastonmuutosta saadaan hillittyä.

Mari Pantsar-Kallio

Huomattavasti vaikeampaa on laskea, kuinka kalliiksi niiden käyttäminen koituu. Nykyisellään Helsingin Energia ostaa kivihiiltä vuosittain noin sadalla miljoonalla eurolla.

Sitran Pantsar-Kallion mielestä uusiutumattomien polttoaineiden halvat nykyhinnat ovat harhaa, joiden varaan tulevaisuuden päätöksiä ei voi laskea.

- Se johtuu ilmastonmuutoksesta. Viimeisimpien selvitysten ja tutkimusten mukaan ilmastonmuutos etenee nopeammin ja sen vaikutukset tulevat olemaan paljon suuremmat, kuin on aiemmin arvioitu. Meidän täytyy kehittää tähän joitakin mekanismeja, joilla ilmastonmuutosta saadaan hillittyä.

Tällaiseksi mekanismiksi EU loi päästökaupan, jossa saastuttajien on maksettava ilmastoa lämmittävistä päästöistään. Kovin merkittäväksi päästökauppaa ei tällä hetkellä voi sanoa, koska päästöoikeuksien hinnat matelevat.

Vastaavanlaisia mekanismeja on viritelty eri puolilla maailmaa ja kaikkia maita sitovaa kokonaisuutta yritetään rakentaa YK:n ilmastokokouksissa.

Pantsar-Kallion mielestä päästökauppa on hyvä mekanismi muiden joukossa ja hän uskoo päästöoikeuksien kallistuvan. TEM:n Härmälä on epäilevämpi.

- Näköpiirissä ei ole ainakaan nopeaa ja voimakasta päästöoikeuden hinnannousua. Mutta sitä, mikä on tilanne vuonna 2030 tai 2040 en osaa lähteä ennustamaan. EU:n pyrkimys on tietysti se, että päästöoikeuden hinta olisi riittävän korkea ohjatakseen energiainvestointeja.

Päästökauppa voi vielä yllättää puunpolttajankin - kalliisti

Päästöoikeuksien hinnan lisäksi niiden laskentaperusteet voivat muuttua.

- Jotkut ovat sitä mieltä että biomassan ei pitäisi automaattisesti olla nollapäästöistä, vaan sille pitäisi laskea päästöt ja toimijoiden pitäisi hankkia päästöoikeudet. Jos tällainen suuri uhkakuva toteutuu, silloin tietysti biomassapohjainen energiantuotanto Suomessa on kokonaisuudessaan vaikeuksissa, sanoo Härmälä.

Nykyisillä laskukaavoilla puun polttamisen ei lasketa tuottavan lainkaan hiilidioksidia. Muutamien vuosikymmenten kuluessa metsään kasvaa uusi puu, johon poltossa vapautunut hiili jälleen sitoutuu. Laskelma ei ota huomioon sitä, että hiilidioksidi ehtii lämmittää ilmakehää polton jälkeen ennen kuin se on kokonaan sitoutunut uuteen puuhun.

”Biomassan riittävyys ei tee tiukkaa ollenkaan”

Jos päästökauppa on Härmälälle arvoitus ja uhka, metsien kyky tuottaa polttoainetta voimaloille on taattu. Hän ei usko sellutehtaiden tai energialaitosten kärsivän puutteesta, vaikka Vuosaaressa palaisi pelkkä puu.

- Biomassaa Suomessa riittää, se ei tee tiukkaa ollenkaan. Kysymys on siitä, onko sen kuljettaminen taloudellisesti kilpailukykyistä ulkomailta tuotavan biomassan kanssa. Pelkona ainakin on se, että Vuosaaren satamaan tuodaan jostain Uruguaysta eukalyptusbiomassaa halvemmalla kuin Saimaalta kotimaiseen puuhun perustuvaa biomassaa. Ja sitä sitten veronmaksajien tuella poltettaisiin. Mielestäni se ei olisi ekologisesti eikä kansantaloudellisesti kovin järkevää.

Helsingin Energia on alustavasti arvioinut, että uuden voimalan tapauksessa 60 prosenttia biomassasta tulisi kotimaasta. Jos vanhat voimalat remontoidaan, kotimaisuusaste voi jäädä 40 prosenttiin.

Sitra vaatii tiukempia päästötavoitteita

Pantsar-Kallio ei turvaudu vain siihen, että päästökauppa tekee uusiutumattomasta energiasta kallista. Hän uskoo uusiutuvan energian halpenevan teknologian kehittyessä.

- Siirtymävaiheessa, kun siirrytään halvasta kivihiilestä eroon, voi tulla jotain hinnan nousua, mutta ihan varmasti teknologiat kehittyvät niin, että uusiutuvasta energiasta saadaan kilpailukykyistä.

Tällä hetkellä päätöksenteko on ollut liian hidasta.

Mari Pantsar-Kallio

Tämä ei onnistu ilman kunnianhimoisia kansainvälisiä sopimuksia, muistuttaa Pantsar-Kallio. Niiden pitää sitoa maat ja yritykset käyttämään reilusti nykyistä vähemmän uusiutumattomia polttoaineita ja kehittämään uusia ratkaisuja.

- Jos meillä ei ole poliittista ja taloudellista ympäristöä, jossa yritysten kannattaa innovoida ja kehittää ratkaisuja, hinta ei tule laskemaan.

Tähän asti nähty ei Sitran johtajaa miellytä.

- Tahtoa täytyy löytyä. Meidän Suomessa on vain tehtävä kunnianhimoisia päätöksiä, jotta saamme kehitettyä uusia teknologioita ja sitä kautta vientituotteita. Tällä hetkellä päätöksenteko on ollut liian hidasta ja olemme aivan selvästi kilpailijamaita ja metropoleja jäljessä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Näytä lisävalinnat