Koe uusi yle.fi

Näin hyvinvointivaltio tasoittaa tuloeroja – tulonsiirrot jopa 75 prosenttia bruttotuloista

Tilastokeskuksen luvuissa tulonsiirtoina otetaan huomioon esimerkiksi työttömyysturvan lisäksi myös kaikki eläkkeet. Luvut kertovat, että kolme viidestä suomalaisesta saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa pakollisia, välittömiä veroja.

Kotimaa
Eri tulolajien osuus bruttotuloista
Erilaiset tulonsiirrot muodostavat varsinkin pienituloisilla suuren osan kokonaistuloista.Yle Uutisgrafiikka

Yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2012 luvuista (siirryt toiseen palveluun). Hyvinvointivaltion keskiössä olevat tulonsiirrot, kuten työttömyysturva, erilaiset asumisen tuet sekä lapsilisät lisäävätkin merkittävästi etenkin kaikkein pienituloisimpien tuloja.

Vähiten tienaavaan kymmeneen prosenttiin kuuluvilla tulonsiirtojen osuus tuloista ennen veroja (bruttotulot) voi kohota jopa 75 prosenttiin. Vielä keskituloisillakin tulonsiirrot muodostavat bruttotuloista noin kolmanneksen. Suurituloisilla vastaava osuus jää noin 10 prosenttiin.

Tilastokeskus laskee tulonsiirroiksi esimerkiksi työttömyysturvan, erilaisten asumisen tukien ja lapsilisien ohella myös kaikki eläkkeet. Jos eläkkeitä ei otettaisi huomioon, tulonsiirtojen määrä laskisi merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että eläkkeet muodostavat useimissa tuloluokissa valtaosan kaikista tulonsiirroista.

Tulonsiirtojen ja verojen erotus eri tulokymmenyksissä
Noin 60 prosenttia suomalaisista jää "plussalle", kun saaduista tulonsiirroista vähennetään pakolliset, välittömät verot. Jokaiseen tulokymmenykseen kuuluu 530 850 henkilöä.Yle Uutisgrafiikka

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa käytetään tuloja asuntokuntaa kohti. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Asuntokunnat on jaoteltu tulojen mukaan tulokymmenyksiin. Jokaisessa tulokymmenyksessä on 10 prosenttia suomalaisista. Niin alimpaan, ylimpään, kuin kaikkiin muihinkin tulokymmenyksiin kuuluu siis noin 530 850 ihmistä.

Vaikka tulonsiirrot hyödyttävän suhteessa eniten kaikkein pienituloisimpia, euromääräisesti isoimman potin keräävät toiseksi alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat. He saavat keskimäärin lähes 12 000 euroa vuodessa enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Parhaiten tienaava 10 prosenttia suomalaisista jää luonnollisesti pahiten miinukselle. Siihen kuuluvat asuntokunnat maksavat ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja ja veronluonteisia maksuja lähes 28 000 euroa enemmän kuin saavat tulonsiirtoja. Suurituloisten saamat tulonsiirrot koostuvat lähinnä eläkkeistä.