Unesco lisäsi palestiinalaiskylä Battirin vaarantuneiden kohteiden listalle

Unesco nimesi vaarantuneeksi kohteeksi myös Tansaniassa sijaitsevan riistansuojelualueen.

kulttuuri
Nainen viljelysten äärellä.
Battirin kylän asukkaat kastelevat viljelyksiään Rooman vallan aikaisella menetelmällä.Menahem Kahana / AFP

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on lisännyt perjantaina palestiinalaiskylä Battirin vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listalleen. Listalle on päässyt tähän mennessä kaikkiaan 46 kohdetta.

Jerusalemista hieman kaakkoon sijoittuva kylä on tunnettu vanhoista kivipenkereistään ja Rooman vallan aikaisesta kastelujärjestelmästään, joka on yhä käytössä. Battir pääsi listalle muun muassa siksi, että Israel on suunitellut rakentavansa alueelle Länsirantaa jakavan raja-aidan. Aidan on pelätty tuhoavan vanhaa kastelujärjestelmää.

Riistansuojelualue vaarantuneeksi kohteeksi

Unesco nimesi keskiviikkona vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listalle myös tansanialaisen Selousin riistansuojelualueen.

Selous hyväksyttiin maailmanperintölistalle jo vuonna 1982, mutta se otettiin tällä viikolla vaarantuneiden kohteiden listalle laajalle levinneen salametsästyksen vuoksi.

Noin 50 000 neliökilometriä laaja Selous on yksi Afrikan suurimmista suojelualueista, ja siellä elää muun muassa norsuja, suippohuulisarvikuonoja, kirahveja ja krokotiilejä.

Unesco huolestui Isosta valliriutasta

Unesco myös varoitti keskiviikkona Australiaa siitä, että se saattaa lisätä maailman suurimman koralliriutan eli Ison valliriutan vaarantuneiden kohteiden listalle, mikäli riutan suojelemiseksi ei tehdä nykyistä enempää.

Unesco on huolestunut Ison valliriutan heikentyneestä kunnosta. Huolta aiheuttaa myös joulukuussa tehty päätös, joka sallii muun muassa alueella sijaitsevan hiilisataman laajennuksen.

Unesco pyytää Australiaa kertomaan suojelun parantamissuunnitelmasta ensi vuoden helmikuuhun mennessä.

Vuodesta 1981 lähtien Unescon maailmanperitölistalla olleen Ison valliriutan biodiversiteetti eli eliökunnan monimuotoisuus kuuluu maailman runsaimpiin. Siellä elää muun muassa noin 400 eri korallilajia, 1 500 kalalajia ja 4 000 nilviäislajia.

Lähteet: AFP