Kansallispuistossa voi törmätä harjateräsportaisiin – "Kyllähän se herättää ihmetystä"

Kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna 2,3 miljoonaa käyntiä. Suosituimpia polkuja on pakko suojata kulumiselta, mutta kaikkia kokeiluja kävijät eivät kummastelematta niele.

luonto
Harjateräksestä valmistetut portaat Nuuksion kansallispuistossa.
Harjateräksestä valmistetut portaat Nuuksion kansallispuistossa.Metsähallitus / Rami Tuominiemi

Metsähallitus on kokeillut eri tapoja tehdä kansallispuistojen poluista kestäviä ja helppohoitoisia. Kokeiluissa polkuja on kestävöity soralla ja erityisesti kalliista pitkospuista pyritty eroon.

Kokeiluista on tullut sekä kiittävää että moittivaa palautetta.

Viestintäpäällikkö Päivi Rosenqvistin mukaan moni kansallispuistojen sorapoluista mielensä pahoittanut muuttaa näkökantansa, kun kuulee, mitä pitkospuiden ylläpito maksaa.

– Jos joku haikailee pitkosten perään, saatan kysyä, haluaako hän, että verovaroja käytetään niihin. Monesti ääni kellossa muuttuu.

Rosenqvist sanoo, että puistojen uudistamisessa pitää ajatella myös urbanisoitunutta nuorisoa, ulkomaalaisia ja ikääntyvää väestöä.

– Sorastettua polkua pääsevät kulkemaan myös esimerkiksi huonopolviset.

Kokeiluja on tehty mm. suosituissa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä Karhunkierroksella Oulangan kansallispuistossa.

Luonto maisemoi kivituhkapolunkin

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tapani Eskola on mukana valtakunnallisessa luontopalvelujen kenttäfoorumissa, joka pohtii mm. luontopalvelujen tarjontaa.

Eskola sanoo, että esimerkiksi murskeen käyttöä kansallispuistossa on aluksi kummeksuttu ja kyseenalaistettu, mutta muutamassa vuodessa kritiikki vaimenee.

– Kivennäisaine aika nopeasti tiivistyy tasaiseksi ja tiiviiksi. Kun ihmiset tottuvat ja aika vähän maisemoi polkua, se hyväksytään.

Toisia kokeiluja ihmisten on vaikeampi nikottelematta niellä. Esimerkiksi teräksen käyttö keskellä luontoa hätkähdyttää kulkijoita.

– Totta kai, kun esimerkiksi harjateräksestä tehdyt portaat tulevat kansallispuistossa vastaan, se herättää kyllä ihmetystä, Eskola sanoo.

Kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna 2,3 miljoonaa käyntiä. Suosituimpia polkuja on Metsähallituksen mukaan pakko suojata kulumiselta. Selkeä polku suojaa myös muuta luontoa.

– Herkän osuuden varjelu onnistuu parhaiten siten, että isoin massa ohjataan polulle, Rosenqvist sanoo.

Metsähallitus ottaa mieluusti vastaan palautettaFacebook-sivujensa (siirryt toiseen palveluun)jaLuontoon.fi –sivuston (siirryt toiseen palveluun)kautta.