Historia eläväksi ja hiki pintaan taisteluharjoituksissa ajalta viikinkimiekka ja -kilpi

Miltä tuntuisi loikata viikinkisoturi Thore Julman lapikkaisiin ja viidentoista kilon rengaspaitaan? Hämeenlinnalaiset keskiaikaharrastajat treenaavat viikinkimiekkailua tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa.

Kotimaa
Viikinkimiekkailutaistelua, kilven takana Jaakko Kaleva
Kehittyneemmät harrastajat treenaavat niin sanottua flow-ottelua, jossa lyöntien ja puolustusten kulmat, tulosuunnat ja järjestys eivät ole ennalta määrättyjä.Ville Välimäki / Yle
Kalevan Sudet -keskiaikaharrastajat hyökkäävät
Kalevan Sudet hyökkäävät!

Hämeen keskiaikaisen linnan varjossa kaikuu miekkojen kalske ja kilpien kolina, kovien karjahdusten saattelemana. Keskiaikaharrastajaryhmä Kalevan sudet harjoittelee viikinkiaikaista miekkailua. Ryhmää vetää Jaakko Kaleva, taiteilijanimeltään Thore Julma. Hänen mukaansa viikinkimiekkailussa yhdistyvät kamppailulajin ja teatterin mielenkiintoisimmat puolet.

– Esiintymiskaudella tehdään erilaisissa keskiaikatapahtumissa esiintymiskeikkoja, joissa on hyvin tarkasti koreografioidut ja suunnitellut näytökset, ja niiden harjoittelu ja toteuttaminen on hyvin palkitsevaa. Myös tutustutaan viikinkiaikaiseen sodankäyntiin, varusteiden käyttöön ja valmistamiseen, ja opetellaan ja hiotaan tekniikkaa, eli siinä yhdistyvät kamppailulaji ja teatteri.

Jaakko Kalevan mukaan parasta harrastuksessa ovat keikkamatkat.

– Tunnelma kilpimuurissa ja esiintyessä on uskomaton. Harrastus antaa näkökohdan juuriimme ja kulttuurimme syntyyn, historia tulee eläväksi ja kunto kohenee.

Villa-pellava-metallivarusteissa tulee hiki

Keskiaikaharrastuksessa iso rooli on varusteilla ja niiden valmistamisella.

– Rengaspaita, puoleen reiteen yltävä, on hyvin miellyttävä päällä, jos vyö on tarpeeksi tiukalla, muuten hyvin tuskallinen. Paita antaa varsin hyvin suojan viiltoja vastaan, se on noin 15 kilon paketti rautaa ja rakkautta. Siinä alla on sentin vahvuinen toppauskerros, pellavainen toppatakki, ja sen alla pellavainen paita, joka toivottavasti imee edes vähän hikeä pois, Kaleva kertoo.

– Jalassa on villahousut, ettei tulisi kylmä, ja lapikkaat, joiden sisällä villasukat, eli riittävän lämmin varustus, mutta antaa toimivan suojan tähän harrastukseen.

– Kilpi on tehty vanerista, siinä on puinen pitkittäinen kahva, joka on kilven teräksisen kupuran kohdalla. Raakavuotareunus kilven ympärillä on kiinnitetty kotkatuilla nauloilla. Reunus estää miekkojen pureutumista kilven puumateriaaliin eli pitää kilven vähän paremmin kasassa. Maalipinta on punamultamaalia ja sitten tuollainen lähes täysin autenttinen valkoinen ulkomaali, virnistää Jaakko Kaleva.

Keskiaikaharrastajan viikinkimiekka
Teräsmiekka on tylsä turvallisuussyistä.Ville Välimäki / Yle

Teräsmiekan leikkaavan osan leveys on 2 milliä, turvallisuussyistä.

– Miekasta pyritään hiomaan kaikki nirhamat pois, ettei leikkailla kavereiden käsiä. Käsisuojat ovat tyypilliset viikinkiaikaiset helyt, messinkinen väisti ja ponsi myös messinkiä.

– Mustelmia ja nirhamia vakavampaa ei tavallisesti tule, tämä on varsin turvallinen harrastus. Me otamme turvallisuuden hyvin vakavasti ja teräsaseita ei harjoittelussa pääsääntöisesti käytetä, ennen kuin kaikilla on asianmukaiset teräskypärät päässä. Siksi meillä on puiset harjoitusaseet eli teipatut jääkiekkomailan varret, Kaleva kertoo.

Viikinkimiekkailutaistelussa Jaakko Kaleva ja Katleena Kortesuo
Harjoituksissa käytetään treeniaseina teipattuja jääkiekkomailan varsia. Tässä Jaakko Kaleva ja Katleena Kortesuo alias Kadlin Vilkkusilmä mittelevät.Ville Välimäki / Yle

Aseen käsittelyä opetellaan kahdeksan peruslyönnin avulla

Keskiaikaisessa viikinkimiekkailussa harrastajat pääsevät tutustumaan, miltä ase tuntuu kädessä, kertoo Jaakko Kaleva.

– Kahdeksan peruslyöntiä toimii hyvin ja antaa hyvän pohjan aseen käsittelylle. Ensimmäinen lyönti tulee ylhäältä vastustajan otsaan. Toinen asekäsi ylhäällä vastustajan hartiaan, sama toiselle puolelle, keskivartaloon vyötärön korkeudelle molemmin puolin ja samat lyönnit reisiin. Lopuksi kahdeksantena lyöntinä pisto vastustajan asekäden kainaloa kohti.

Harjoitellaan erinäköisiä tapoja traagisesti teurastaa vastustaja tai olla itse teurastettavana siten, että se tapahtuu näyttävästi, mutta turvallisesti.

Jaakko Kaleva

– Sitten siirrytään luovempaan toimintaan ja treenataan flow-ottelua, jossa lyöntien ja puolustusten kulmat ja tulosuunnat ja järjestys eivät ole ennalta määrättyjä, eli puhutaan tavallaan kevyen kontaktin vapaasta ottelusta.

– Treenataan myös näytöstaistelua, joka on täysin ennalta sovittua ja koreografioitua, jossa harjoitellaan erinäköisiä tapoja traagisesti teurastaa vastustaja tai olla itse teurastettavana siten, että se tapahtuu näyttävästi, mutta turvallisesti, Kaleva kertoo.

Maajoukkue ensi kertaa MM-turnajaisissa

Keskiaikamiekkailun eri muodoilla on Suomessa Kalevan arvion mukaan satoja harrastajia.

– Meidän harjoittelemamme version harrastajamäärä pyörii 30-40 hengen tienoilla, eli vielä varsin pientä, mutta keskiaikaharrastus yleisesti ottaen on varsin suosittua Suomessa.

Suomalainen keskiaikaharrastus saavutti tänä kesänä tärkeän virstanpylvään, kertoo Kaleva.

– Tässä on myös niin sanottu täyskontaktilaji nimeltä Historical Medieval Battle eli HMB. Suomesta lähti tänä kesänä ensi kerran maajoukkue matkaan lajin MM-kisoihin Kroatiaan (siirryt toiseen palveluun). Kun saadaan missä tahansa lajissa ensi kertaa maajoukkue johonkin, niin se on aina erittäin hieno hetki.