Tutkimus: Julkisuuden lihaksikas ihannemies aiheuttaa hintelälle nuorelle kovia paineita

Juuri julkaistu tutkimus paljastaa, että huono-osaisen nuoren identiteetti kehittyy jo lapsuudessa. Yllättäen ulkonäöllä ja painolla on selvästi suurempi merkitys miehille kuin naisille.

terveys
Epätoivo
Mari Nupponen / Yle

Huono-osaisen nuoren identiteetti kehittyy jo lapsuudessa tai peruskoulun aikana, kertoo Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin Diakonissalaitoksen tuore tutkimus. Enemmistö huono-osaisista nuorista kärsii koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mutta ei koe saavansa apua ongelmiinsa.

Nuoret kokevat itsensä epäonnistuneiksi, yksinäisiksi ja masentuneiksi. Monella yksinäisyys alkoi jo lapsuudessa eikä peruskoulu sitä auttanut.

Ulkonäköpaineita erityisesti miehillä

Yllättäen tutkimuksessa ilmeni, että ulkonäöllä ja painolla on huomattavasti suurempi merkitys nuorten miesten kuin naisten hyvinvoinnille.

– Julkisuudessa miesihanne on vahvan maskuliininen ja lihaksikas ja nuoret kokevat, etteivät vastaa tätä kuvaa, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari kertoo.

Sellaiselle nuorelle, jolla ei ole päivärytmiä, ei valtion työllistymis- ja muista palveluista ole hyötyä.

Juho Saari

Saari kertoo, että hän oletti ulkonäköpaineiden kanssa kamppailevien nuorten olevan ylipainoisia, mutta yllättäen kyse olikin liian hinteliksi itsensä kokevista nuorista. Ihanne, johon nuoret itseään vertaavat on lihaksikas ja hohtavalla hammaskalustolla varustettu mies.

– He kokevat, etteivät pärjää joukossa ja häviävät tappeluissa. Myös hampaiden kunnolla oli vahva yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, Saari toteaa.

Miesten kuva omasta itsestään on rikkinäisempi kuin naisilla sekä psyykkisellä tasolla että fyysisesti.

Tutkimus ei tavoita huono-osaisimpia

Tutkimus selvitti nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan.

– Kyse on nuorten omasta mielikuvasta itsestään, mutta se on hyvin vahva ja systemaattinen kuva ja heille todellisuus, Saari huomauttaa.

Julkisuudessa miesihanne on vahvan maskuliininen ja lihaksikas ja nuoret kokevat, etteivät vastaa tätä kuvaa.

Juho Saari

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut ja Juho Saari haastattelivat viime ja tämän vuoden aikana 120 Vamoksen palveluita käyttävää nuorta, jotka ovat jääneet opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle. Saaren mukaan otoksesta ovat jääneet kuitenkin pois kaikkein huono-osaisimmat nuoret.

Vamos on 16–29-vuotiaille helsinkiläisille ja espoolaisille nuorille suunnattu palvelukokonaisuus, jossa nuorille tarjotaan pienin askelin etenevää palvelu- ja uraohjausta sekä alkuvaiheen valmennusta.

– Tutkimuksessa saatetaan yliarvioida huono-osaisten nuorten hyvinvointi, koska haastatteluihin osallistui vain paremmin voivat nuoret. Kaikkein huono-osaisimmat eivät luota kanssaihmisiin tarpeeksi eikä heillä ole motivaatiota osallistua tällaiseen tutkimukseen, Saari sanoo.

Viranomaisiin ei luoteta

Saaren mukaan yllättävintä oli huomata, kuinka vähän huono-osaiset nuoret luottavat viranomaisiin ja kuinka he toisaalta sen sijaan luottavat Vamos-palveluiden työntekijöihin. Vaikka nuoret eivät Saaren mukaan koe saaneensa apua ongelmiinsa yhteiskunnalta, Vamos palvelut kuitenkin onnistuu auttamaan suurinta osaa nuorista.

– 70 prosenttia Vamos-palveluissa olevista nuorista koki luottamuksensa tulevaisuuteen vahvistuneen huomattavasti jo 3–4 kuukauden jälkeen.

Saaren mukaan intensiivinen tuki auttaa nuoria, mutta on aloitettava alusta eli harjoittelemalla aamulla nousemista.

– Sellaiselle nuorelle, jolla ei ole päivärytmiä, ei valtion työllistymis- ja muista palveluista ole hyötyä.